Afganistan
706 lajit
Afganistan on Etelä-Aasiassa sijaitseva vuoristoinen sisämaa, jonka pääkaupunki on Kabul ja pinta-ala noin 650 000 neliökilometriä.
Maantiede
Maan pinta-ala on noin 650 000 neliökilometriä. Pääkaupunki on Kabul. Sen rajanaapureita ovat Turkmenistan (yhteistä rajaa 744 kilometriä), Uzbekistan (137 kilometriä), Tadžikistan (1 206 kilometriä), Kiina (76 kilometriä), Pakistan (2 430 kilometriä) ja Iran (936 kilometriä).
Afganistan on pääasiassa ylänköalueella sijaitseva sisämaavaltio, ja noin kolme neljäsosaa maasta on vuoristoa. Maan laajin alue on harvaan asuttu keskiylänkö, joka kuuluu maan itä-länsisuunnassa jakavaan Hindukuš-vuoristoon. Hindukušilla sijaitsee Afganistanin korkein huippu, Noshaq, jonka korkeus on 7 485 metriä.
Koillisosissa on seismistä aktiivisuutta. Kasvillisuudeltaan Afganistan on pääasiassa aavikkoa ja puoliaavikkoa, poikkeuksena muutamat hedelmälliset laaksot kuten Heratin laakso. Tärkeimmät joet ovat Amudarja, Helmand ja Kabul. Vain Kabul laskee Indusjoen kautta mereen, monet muut vain johtavat aavikolle ja kuivuvat siellä. Jokiin on tehty kolme suurta patoa: Arghandabin pato lähellä Kandaharia, Kajakain pato Helmand-joessa ja Naglun pato Kabuljoessa Jalalabadin länsipuolella.
Khaibarsola Afganistanin ja Pakistanin rajalla on ollut tärkeä kulkureitti satojen vuosien ajan. Kotal-e Latabandin solaan, joka on Kabuljoen jylhin rotko, rakennettiin 1950-luvulla tie, joka lyhensi Kabulin ja Pakistanin rajan välisen matka-ajan kahdesta päivästä muutamiin tunteihin.
Afganistanissa vallitsee äärevä mannerilmasto. Talven kylmyys on purevaa korkean sijainnin takia suuressa osassa maassa. Kesällä melkein kaikkialla on kuumaa, alankoalueilla kuten Iranin rajan läheisessä Sistanin laaksossa suorastaan tukalaa. Talvella ja keväällä sää on vaihtelevaisinta, ja suurin osa sateesta saadaan niiden aikana. Useimmat talven sateita aiheuttavat matalapaineet kehittyvät Välimerellä. Eteläisten naapurimaiden monsuunisateet eivät ulotu korkeiden vuorten suojaaman Afganistanin puolelle. Kabulin sääolot edustavat laajemminkin maan vuoristoista itä- ja keskiosaa. Siellä keskimääräinen päivän alin lämpötila on pakkasen puolella marraskuusta helmikuuhun. Päivän ylin lämpötila ylittää 30 astetta kesä-, heinä- ja elokuussa. Sadetta saadaan marraskuusta toukokuuhun.
Luonto
Kuivuuden takia Afganistanin yleisin kasvillisuustyyppi on matala ja harva pensaikko. Jos keväällä sataa runsaammin, tasangoille nousee yksivuotisia kukkia. Maan itäosien vuoret ovat aikoinaan olleet metsien peitossa, mutta niitä on hakattu polttopuiksi. Nykyisin maa-alasta on metsää enää kaksi prosenttia, lähinnä Afganistanin koillisosassa. Aikaisemmin maassa oli myös runsaasti eläinlajeja. Amu Darjan laaksossa maan pohjoisosassa vaelsi siperiantiikereitä, aavikolla eli antilooppeja ja gaselleja. Maassa tavattiin 380 lintulajia. Eläimistön nykytilasta sodan ja kuivien vuosien jälkeen ei ole tietoa.
Vuonna 2009 Afganistan julkaisi ensimmäisen luettelon maan rauhoitetuista lajeista. Niihin kuului 20 nisäkästä, seitsemän lintua, neljä kasvia, yksi sammakkoeläin ja yksi hyönteinen. Vasta nyt suojeltiin metsästäjien tavoittelema lumileopardi.
Afganistan on Etelä-Aasiassa sijaitseva vuoristoinen sisämaa, jonka pääkaupunki on Kabul ja pinta-ala noin 650 000 neliökilometriä.
Maantiede
Maan pinta-ala on noin 650 000 neliökilometriä. Pääkaupunki on Kabul. Sen rajanaapureita ovat Turkmenistan (yhteistä rajaa 744 kilometriä), Uzbekistan (137 kilometriä), Tadžikistan (1 206 kilometriä), Kiina (76 kilometriä), Pakistan (2 430 kilometriä) ja Iran (936 kilometriä).
Afganistan on pääasiassa ylänköalueella sijaitseva sisämaavaltio, ja noin kolme neljäsosaa maasta on vuoristoa. Maan laajin alue on harvaan asuttu keskiylänkö, joka kuuluu maan itä-länsisuunnassa jakavaan Hindukuš-vuoristoon. Hindukušilla sijaitsee Afganistanin korkein huippu, Noshaq, jonka korkeus on 7 485 metriä.
Koillisosissa on seismistä aktiivisuutta. Kasvillisuudeltaan Afganistan on pääasiassa aavikkoa ja puoliaavikkoa, poikkeuksena muutamat hedelmälliset laaksot kuten Heratin laakso. Tärkeimmät joet ovat Amudarja, Helmand ja Kabul. Vain Kabul laskee Indusjoen kautta mereen, monet muut vain johtavat aavikolle ja kuivuvat siellä. Jokiin on tehty kolme suurta patoa: Arghandabin pato lähellä Kandaharia, Kajakain pato Helmand-joessa ja Naglun pato Kabuljoessa Jalalabadin länsipuolella.
Khaibarsola Afganistanin ja Pakistanin rajalla on ollut tärkeä kulkureitti satojen vuosien ajan. Kotal-e Latabandin solaan, joka on Kabuljoen jylhin rotko, rakennettiin 1950-luvulla tie, joka lyhensi Kabulin ja Pakistanin rajan välisen matka-ajan kahdesta päivästä muutamiin tunteihin.
Afganistanissa vallitsee äärevä mannerilmasto. Talven kylmyys on purevaa korkean sijainnin takia suuressa osassa maassa. Kesällä melkein kaikkialla on kuumaa, alankoalueilla kuten Iranin rajan läheisessä Sistanin laaksossa suorastaan tukalaa. Talvella ja keväällä sää on vaihtelevaisinta, ja suurin osa sateesta saadaan niiden aikana. Useimmat talven sateita aiheuttavat matalapaineet kehittyvät Välimerellä. Eteläisten naapurimaiden monsuunisateet eivät ulotu korkeiden vuorten suojaaman Afganistanin puolelle. Kabulin sääolot edustavat laajemminkin maan vuoristoista itä- ja keskiosaa. Siellä keskimääräinen päivän alin lämpötila on pakkasen puolella marraskuusta helmikuuhun. Päivän ylin lämpötila ylittää 30 astetta kesä-, heinä- ja elokuussa. Sadetta saadaan marraskuusta toukokuuhun.
Luonto
Kuivuuden takia Afganistanin yleisin kasvillisuustyyppi on matala ja harva pensaikko. Jos keväällä sataa runsaammin, tasangoille nousee yksivuotisia kukkia. Maan itäosien vuoret ovat aikoinaan olleet metsien peitossa, mutta niitä on hakattu polttopuiksi. Nykyisin maa-alasta on metsää enää kaksi prosenttia, lähinnä Afganistanin koillisosassa. Aikaisemmin maassa oli myös runsaasti eläinlajeja. Amu Darjan laaksossa maan pohjoisosassa vaelsi siperiantiikereitä, aavikolla eli antilooppeja ja gaselleja. Maassa tavattiin 380 lintulajia. Eläimistön nykytilasta sodan ja kuivien vuosien jälkeen ei ole tietoa.
Vuonna 2009 Afganistan julkaisi ensimmäisen luettelon maan rauhoitetuista lajeista. Niihin kuului 20 nisäkästä, seitsemän lintua, neljä kasvia, yksi sammakkoeläin ja yksi hyönteinen. Vasta nyt suojeltiin metsästäjien tavoittelema lumileopardi.
