Napajänis (Lepus arcticus) on jänisten sukuun kuuluva nisäkäslaji, jonka levinneisyysalue ulottuu Kanadan pohjoisosista aina Grönlannin rannikoille ja Kanadan saaristoihin asti. Napajänis on esiintymisalueellaan ainoa siellä tavattava jäniseläin. Napajänikset elävät keskimäärin seitsemän vuotta.
Yö
YöllinenKa
KasvinsyöjäFo
FolivoreMa
MaanpäällinenHy
Hyppivät eläimetKa
Kaivavat eläimetZo
ZoochoryVi
ViviparousEs
Esiyksilölliset eläimetKu
Kursorinen eläinPo
PolygynyYk
Yksinäiset eläimetEi
Ei siirtolainenA
alkaaNa
Naamioituneet eläimetKa
Kanadan maakunnan eläimetLu
LumikkiNapajäniksen turkki on kesäisin harmaa tai ruskea ja talvisin valkoinen, mutta korvien kärjet ovat mustat. Napajänis voi kasvaa noin puolen metrin pituiseksi pois lukien sen viidestä kymmeneen senttiä pitkä häntä. Napajänis on sopeutunut hyvin kylmään ilmastoon, esimerkiksi sen korvat ovat pienemmät kuin useimmilla muilla jäniksillä, jotta niiden lämpöä haihduttava pinta-ala olisi pienempi. Napajäniksellä on suuret ja karvaiset jalat, mitkä estävät sitä vajoamasta hankeen.
Ravinnokseen napajänis käyttää enimmäkseen varpujen silmuja, juuria, sekä marjoja. Talvella pääravintoa ovat pajut, kesällä ruoho. Talvella napajänis kaivelee ruokansa hangesta ja tarvittaessa rikkoo jääpeitteen takajaloillaan.
Napajäniksen kiima-aika on yleensä huhti–toukokuussa. Poikaset syntyvät kesä–heinäkuussa. Yleensä naaras synnyttää kerralla 2–8 poikasta. Poikaset vieroitetaan 8–9-viikkoisina.
