Makrilli (Scomber scombrus) on Pohjois-Atlantin vesissä esiintyvä makrillien heimon ahvenkalalaji, joka elää lähellä vedenpintaa ja syö eläinplanktonia. Koska sen selkäpuoli on metallinsinisen tumma ja vatsapuoli hopeanvärinen, makrillia syövät kalat eivät näe niitä kovin helposti. Makrillit ovat tärkeä osa monien suurten merieläinten, kuten delfiinien, haiden ja miekkakalojen ruokavaliota. Myös niiden kalataloudellinen merkitys on suuri. Makrillien määrä Pohjanmerellä ja Britteinsaarten lähivesillä väheni rajusti 1960-luvulla ylikalastamisen seurauksena.

Makrilli kasvaa noin 30–50 cm pitkäksi. Sen sukkulamaisen virtaviivainen muoto tekee siitä nopean uimarin. Makrillia tavataan pääsääntöisesti Pohjois-Atlantilla ja Pohjanmerellä, mutta toisinaan myös Itämerellä, yksittäisiä kaloja on saatu Suomestakin.

Makrillin ravintoon kuuluvat muut kalat, äyriäiset ja nilviäiset. Makrillit viettävät talvensa melko syvissä vesissä, mutta keväällä meriveden lämpötilan noustessa 11 ja 14 celciusasteen välille makrillit nousevat suurissa parvissa lähelle mannerta kutemaan. Naarasmakrilli voi laskea kerralla jopa 500 000 mätimunaa.^lähde? Poikaset kasvavat 25 cm pitkiksi yhdessä vuodessa.

Pohjois-Atlantilla elävän Atlantin makrillin elohopeapitoisuus on alhaisempi kuin etelämmässä elävien makrillien.