Sarvivalas (Monodon monoceros) on pohjoisilla merialueilla, pääasiassa pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, elävä valaslaji. Se on sukunsa ainoa laji. Sarvivalaiden heimoonkaan ei kuulu kuin kaksi lajia, sarvivalas ja maitovalas.
Jättiläiskalmarit (Architeuthidae) ovat kalmarien lahkoon kuuluvia mustekaloja, jotka ovat kolossikalmarin jälkeen maailman toiseksi suurikokoisimpia selkärangattomia eläimiä. Jättiläiskalmarien heimossa on vain yksi suku, Architeuthis, mutta lajien...
Dugongi (Dugong dugon) on sireenieläinten lahkoon kuuluva nisäkäs yhdessä manaattien ja sukupuuttoon kuolleen stellerinmerilehmän kanssa. Nimi dugongi tulee malaijin kielen sanasta ”duyung”, joka tarkoittaa merenneitoa.
Ryhävalas (Megaptera novaeangliae) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva, oman sukunsa ainoa laji. Sitä tavataan kaikilla maailman merillä ja ne suosivat matalia rannikkovesiä.Ryhävalas tunnetaan erityisesti ruumiinkokoonsa nähden pitkistä kylkievistä,...
Meritursas (Octopus vulgaris) on maailman merissä laajalle levinnyt suurikokoinen ja kaupallisesti merkittävä mustekalalaji.
Lunni (Fratercula arctica) on ruokkien heimoon kuuluva lintulaji, jolla on värikäs nokka. Se on pelaginen merilintu, joka elää pääasiassa kalalla. Lunnit elävät suurissa yhteisöissä ja pesivät halkeamissa ja koloissa. Lintujen lukumäärä väheni...
Harmaavalas (Eschrichtius robustus) on valaiden lahkoon kuuluva laji. Harmaavalaiden heimoon Eschrichtiidae kuuluu vain yksi suku Eschrichtius ja siihen yksi valaslaji, harmaavalas. Harmaavalaat vaeltavat vuosittain pitkiä matkoja päästäkseen...
Vampyyritursas (Vampyroteuthis infernalis) on valtamerialueilla elävä mustekalalaji. Se on heimonsa Vampyroteuthidae ja lahkonsa vampyyritursaat (Vampyromorphida) ainut elossa oleva laji. Vampyyritursas on syvän veden laji, joka esiintyy kaikissa...
Hanhennokkavalas eli aiemmalta nimeltään cuvierinvalas (Ziphius cavirostris) on laajimmalle levinnyt nokkavalaiden heimon laji ja sukunsa ainoa laji. Lajin tieteellinen nimi tulee latinan sanoista cavus (ontto) ja rostrum (kuono, nokka), jotka...
Halli eli harmaahylje (Halichoerus grypus) on suurikokoinen hyljelaji, jota tavataan Pohjois-Atlantin läntisten ja itäisten rannikkojen läheisyydessä sekä Itämeressä. Itämeren hallien katsotaan kuuluvan omaan alalajiin H. grypus macrorhynchus...
Pohjanmerinorsu eli pohjanisohylje (Mirounga angustirostris) on suurikokoinen hyljelaji.
Rissondelfiini eli harmaadelfiini (Grampus griseus) on ainoa Grampus-sukuun kuuluva delfiinilaji. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin uudeksi nimeksi isodelfiiniä.
Laivamato (Teredo navalis) on matomainen simpukka, joka käyttää ravinnokseen puuta. Laivamato on tunnettu erityisesti siitä, että se tuhoaa puisia laivanhylkyjä ja muita merivedessä olevia puisia rakenteita.Laivamadon kuoret ovat kehittyneet...
Seepia (Sepia officinalis) on seepioiden lahkoon kuuluva mustekalalaji, joka elää Koillis-Atlantin alueella. Sitä esiintyy Atlantissa Länsi-Euroopan ja Pohjois-Afrikan rannikoilla sekä Pohjanmeressä ja Välimeressä.
Kääpiökaskelotti (Kogia breviceps) on kaskelottien heimoon kuuluva valaslaji.
Partahylje (Erignathus barbatus) on suurin Pohjoisen jäämeren alueella esiintyvä hylkeiden heimoon kuuluva laji. Se on sukunsa ainoa laji, ja se jaetaan kahteen alalajiin, jotka ovat Atlantilla elävä nimialalaji Erignathus barbatus barbatus ja...
Jokihelmisimpukka eli raakku (Margaritifera margaritifera) on kirkkaiden, virtaavien vesien pohjalla elävä suurikokoinen nilviäislaji, jonka alkuperäinen levinneisyys kattaa laajoja alueita pohjoisesta pallonpuoliskosta. Raakku on sekä Suomessa että...
Delfiinit (Delphinus) on delfiinien (Delphinidae) heimoon kuuluva valassuku. Suvun edustajat laskettiin pitkään yhdeksi ja samaksi lajiksi, mutta 1960-luvulta alkaen on katsottu, että kyseessä on kaksi eri lajia: pitempinokkainen ”nimilaji”...
Kirjodelfiini (Cephalorhynchus commersonii) on yksi neljästä kirjodelfiineihin kuuluvasta delfiinistä, jota tavataan Etelä-Amerikan eteläisimmällä rannikolla ja Kerguelen-saarilla Intian valtamerellä.Ensimmäiset havainnot kirjodelfiineistä teki...
Raitadelfiini (Stenella coeruleoalba) on yli kahden metrin pituinen hammasvalaslaji. Sitä tavataan maailman kaikilla trooppisilla ja lämpimillä merillä missä veden lämpötila on yli 20 astetta. Se kasvaa 220–240 cm pitkäksi, ja sillä on erityinen...
Turritopsis dohrnii on laji pieniä, biologisesti kuolemattomia polyyppieläimiä, jotka elävät trooppisten alueiden vesistöissä. Se on yksi esimerkki harvoista eläimistä, jotka kykenevät palautumaan täysin sukukypsymättömään tilaan. Laji tunnetaan sen...
Tiikerihai (Galeocerdo cuvier) on tiikerihaiden heimoon kuuluva kalalaji. Se on neljänneksi suurin hai maailmassa. Nimensä se on saanut tiikerin raitoja muistuttavien kylkiraitojensa mukaan.
Jättiläistaskurapu (Macrocheira kaempferi) on suurin nykyään elävä niveljalkainen. Tämän hämähäkkirapujen yläheimoon (Majoidea) kuuluvan äyriäisen eturaajojen kärkiväli voi olla 3,7 metriä. Soikio- tai kolmiomaisen, väriltään oranssin selkäkilven...
Jättiläishai (Cetorhinus maximus) on maailman toiseksi kookkain hailaji. Vain valashai on sitä suurempi. Jättiläishai on ainoa Cetorhinidae-heimon elossa oleva jäsen, joskin myös kitahain on arveltu kuuluvan tähän heimoon.Jättiläishaita tavataan...
Barramundi (Lates calcarifer) on laji ahvenkalojen lahkossa.
Pystytöyhtöpingviini eli pyrstötöyhtöpingviini (Eudyptes sclateri) on töyhtöpingviineihn kuuluva pingviinilintu. Laji on nimetty brittiläisen eläintieteilijän Philip Lutley Sclaterin mukaan.
Kitasampi (Huso huso), myös beluga, on suurikokoisin sampilaji. Kitasammen nimitys beluga ja maitovalaan nimitys beluga juontuvat ilmeisesti samasta kannasta, ja sekaannuksia on ilmennyt. Kitasampi on arvostettu erityisesti mätinsä takia: siitä...
Kolja eli hyyssä (Melanogrammus aeglefinus) on Pohjois-Atlantin molemmin puolin esiintyvä turskakalalaji, jolla on suuri merkitys kalataloudessa.
Hiusmeduusa (Cyanea capillata) on suurin tunnettu meduusalaji (Scyphozoa). Sen uimakellon halkaisija on useimmiten 30–60 cm, mutta suurin tavattu yksilö oli yli kaksimetrinen ja sen pyyntilonkerot 36 metriä pitkiä. Hiusmeduusa on viileiden ja...
