Parta-agama (Pogona vitticeps) on agamien heimoon kuuluva australialainen liskolaji. Sen lisäksi Pogona-sukuun kuuluu seitsemän muuta lajia, joista tunnetuimmat ovat Pogona barbata, P. brevis, P. minima, Pogona henrylawsoni ja P. minor. Laji on kotoisin Australiasta.
Parta-agama on suosittu lemmikkilisko.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
Kaikkiruokaiset eläimetKaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Ma
MaanpäällinenAr
ArboreaalinenEs
Esiyksilölliset eläimetOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Ka
Kaivavat eläimetPo
PolygynyYl
Yleensä yksinäiset eläimetDo
DominanssihierarkiaEi
Ei siirtolainenC
alkaaParta-agama kasvaa 30–60 cm:n pituiseksi ja on hyvin voimakasrakenteinen. Parta-agamasta on jalostettu lukuisia eri värimuotoja. Parta-agaman tunnistaa helposti partaa muistuttavista piikkikärkisistä suomuistaan, joista laji on nimensä saanut. Liskon piikit näyttävät pistäviltä, mutta tuntuvat kosketettaessa pehmeiltä.Kaksi parta-agamalajia on sileäposkisia.
Parta-agama on kotoisin Australian itä- ja keskiosista. Laji elää lähinnä aroilla ja puoliaavikoilla ja syö hyönteisiä ja kasveja. Luonnossa agamat uivat vain pakkotilanteessa.
Parta-agama syö pieniä selkärangattomia ja kasveja, mutta kurkku ja sitrushedelmät ovat lajille haitallisia. On myös huomattu, että muun muassa pinaatti hankaloittaa parta-agamalla kalsiumin imeytymistä. Lemmikkiparta-agamalle vihanneksia voi antaa vähän harvemmin kuin hyönteisiä ja hedelmiä kerran viikossa.
Vihollisen kohdatessaan parta-agama saattaa paljastaa suuren kitansa ja pienet, terävät hampaansa sekä pullistaa piikkisuomujen peittämän kurkkupussinsa pelotteeksi saalistajiaan vastaan.