Kiinanjättisalamanteri (Andrias davidianus) on maailman suurin salamanterilaji. Se on äärimmäisen uhanalainen: kannan arvioidaan pienentyneen 80 prosenttia kolmen sukupolven aikana. Lajin pääasialliset uhat ovat sen käyttö ihmisravintona, sekä sen elinympäristön tuhoutuminen.
Kiinanjättisalamanteria on pidetty pitkään yhtenä lajina, mutta sittemmin tehtyjen tutkimusten perusteella on ehdotettu myös sen jakamista kolmeen erilliseen lajiin.
Kiinanjättisalamanteri esiintyy useissa kiinalaisissa myyteissä ja legendoissa. Kuuluisa jinin ja jangin symboli on yhden tarinan mukaan saanut muotonsa kahdesta toisiinsa kietoutuneesta salamanterista. Kiinassa lajia kutsutaan joskus nimellä wa wa yu, eli vapaasti kääntäen vauvakala. Nimi juontuu kiinanjättisalamanterin hätääntyessään tekemästä ääntelystä, jonka sanotaan muistuttavan ihmisvauvan itkua.
Yö
YöllinenLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ka
KalansyöjätLu
LuonnonvarainenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ovipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Yk
Yksinäiset eläimetEi
Ei siirtolainenC
alkaaKiinanjättisalamanteri on suurikokoisin nykyisin tavattava sammakkoeläin. Lajin yksilöt voivat kasvaa 180 senttimetriä pitkäksi 50 kilon painoiseksi. Sillä on lyhyet raajat. Takajaloissa on 5 varvasta ja etujaloissa 4. Etu- ja takajalkojen välissä on ihopoimu, joka auttaa salamenteria saamaan happea verenkiertoonsa ihon läpi suoraan vedestä. Pää on suuri ja litteä. Päässä on pienet silmät ja sieraimet. Salamanterilla on varsin huono näkö, mutta se pystyy havaitsemaan liikkeen vedessä ruumiinsa ympärillä. Toukkavaiheessa ne pystyvät havaitsemaan myös sähkömagneettisia kenttiä, mutta siihen tarvittavat aistimet katoavat niiden aikuistuttua.
Kiinanjättisalamanteria tavataan Kiinan keski-, lounais- ja eteläosissa. Sen esiintymisalue on laaja, mutta hyvin pirstaloitunut. Lajista on tehty havaintoja myös Taiwanilla, jonne se on päätynyt ehkä ihmisen tuomana vieraslajina. Vieraslajina sitä tavataan myös Japanissa, jossa kanta polveutuu ehkä vuoden 1972 paikkeilla maahan ruuaksi tuoduista yksilöistä. Japanissa kiinanjättisalamanterit risteytyvät paikallisen japaninjättisalamanterin kanssa.
Kiinanjättisalamanteri elää ja lisääntyy joissa ja se suosii jokia kukkuloilla tavallisesti metsäisillä alueilla.
Kiinanjättisalamanteri on yleensä aktiivinen öisin. Päivät se viettää leväten pesäonkalossaan. Vähemmän aktiivinen se on talvisin, jolloin vedet ovat kylmempiä. Niitä tavataan tavallisesti yksin tai pareina. Pareja saattaa olla useampia lähekkäin. Kiinanjättisalamanterit eivät ole kovin voimakkaita uimareita ja esimerkiksi yklävirtaan liikuttaessa ne pikemminkin kävelevät pohjaa pitkin työntäen itseään kuitenkin myös hännällään. Uhattuna salamanteri pyrkii uimaan syvempään veteen tai piiloutumaan kivenkoloihin. Napattuna se erittää valkoista limaa ihostaan ja saattaa myös purra.
Lisääntyminen tapahtuu naaraan laskiessa noin 500 munaa vedenalaiseen uroksen asuttamaan onkaloon. Uros hedelmöittää munat ja vartioi niitä poikasten kuoriutumiseen saakka noin 50–60 päivän jälkeen.
Kiinanjättisalamenterin ravinnon lähteitä luonnossa rei ole tutkittu kovin paljoa. Eri tutkimuksissa sen on kuitenkin todettu syövän usein kaloja, rapuja ja katkarapuja, sekä hyönteisiä. Harvemmin se saattaa syödä myös pieniä nisäkkäistä, matelijoita, sammakoita ja eläinplanktonia. Kiinanjättisalamanteri odottaa yleensä paikoilaan saaliin tulevan lähelle, jolloin se auvaa leukansa nopeasti ja imaisee saaliin suuhunsa.
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt kiinanjättisalamanterin äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Lajin kanta on vähentynyt huomattavasti 1950-luvulta lähtien. Vuonna 2004 kiinanjättisalamanterien kannan arvioitiin vähentyneen 80 % viimeisen kolmen salamanterisukupolven aikana yhden sukupolven kestäessä noin 15 vuotta. Suurin yksittäinen uhka kiinanjättisalamanterille on sen käyttö ihmisravintona. Lajia kasvatetaan ruuaksi tarhoissa, mutta arvioiden mukaan suuri valtaosa ravinnoksi päätyvistä kiinanjättisalamantereista on pyydetty luonnosta. Lajin käydessä harvinaiseksi sen pyydystämisessä on siirrytty entistä vahingollisempiin tapoihin, kuten esimerkiksi myrkkyjen ja dynamiitin käyttöön. Salamanterien tarhakasvatus saattaa oikeissa olosuhteissa olla hyödyllistä uhanalaiselle lajille, mutta tutkimusten mukaan nykyiset tarhakäytännöt muodostavat suuremman uhan kuin hyödyn lajin suojelulle esimerkiksi tautien leviämisen kautta. Kiinanjättisalamanteritarhoja tunnetaan yhteensä 43 ja niillä elää kymmeniä miljoonia salamantereita.
Laji on kärsinyt myös sen elinympäristön pienenemisestä ja saastumisesta esimerkiksi patojen ja kaivostoiminnan takia. Kiinassa kiinanjättisalamanteri on suojeltu laji ja osa sen elinalueesta kuuluu luonnonsuojelualueisiin, joista osa on muodostettu nimenomaan kiinanjättisalamantereita varten.
