Munkkikorppikotka (Aegypius monachus) on tumma, maailman suurin korppikotka ja Euraasian suurin päiväpetolintu. BirdLife Suomen hyväksymän luokittelun mukaan se on Aegypius-suvun ainoa laji, mutta jotkin lähteet luokittelevat samaan sukuun myös korvakorppikotkan (Torgos tracheliotus).
Linnun pituus on 100–120 cm ja siipien kärkiväli 250–295 cm. Koiraan paino 7–11,5 kg, naaraan 7,5–12,5 kg. Vanha lintu on tumman harmaanruskea, ja sen päälaki on vaalea, sekä vaaleammassa kurkussa on musta juova. Nuori lintu on musta. Lähes samankokoisesta hanhikorppikotkasta eroina ovat pään väritys ja tasaleveät siivet. Vankeudessa munkkikorppikotka on elänyt 39-vuotiaaksi.
Munkkikorppikotkan esiintymisalue kattaa Etelä-Euroopan Espanjasta aina Turkin kautta Aasian puolelle Kiinaan ja Intiaan saakka. Maailman kannan kooksi arvioidaan 7 200–10 000 paria, josta Euroopan osuus on 1 700–1 900 paria.Vuonna 2020 on aloitettu toimenpiteet munkkikorppikotkan palauttamiseksi Bulgariaan, missä se ei ole pesinyt vuoden 1993 jälkeen. Valmistelut sisälsivät muun muassa tekopesien rakentamista ja voimalinjojen eristämistä. Vuoden 2022 kesäkuussa Bulgariaan siirrettiin 17 nuorta lintua Espanjasta, jotka sijoitettiin aluksi laajaan totutustarhaan.
Munkkikorppikotka on varmasti havaittu Suomessa kolmesti, vuosina 2010, 2014 ja 2018. Tarhakarkuriksi luokiteltu havainto Ylivieskan Raudaskylästä noin 10.–24. kesäkuuta 1976 hylättiin Rariteettikomitean uudelleenkäsittelyssä 30. elokuuta 2008.
Suomen ensimmäinen luonnonvaraisesti harhautunutta lintua koskeva havainto tehtiin 19. toukokuuta 2010 Mynälahdella Varsinais-Suomessa. Sieltä lintu jatkoi rannikkoa pitkin kohti itää ja ylitti rajan Vaalimaan raja-aseman kohdalta 21. toukokuuta 2010.
Vuoristot, korkeat alpit ja laajat metsäalueet.
Munkkikorppikotka on haaskalintu, joka syö myös kiinni saamiaan liskoja, isoja hyönteisiä yms., sekä huonokuntoisia lintuja ja nisäkkäitä.
Pesä on tavallisesti puussa, ja on valtava risupesä halkaisijaltaan 1,5–2 m. Pesintä tapahtuu helmi-huhtikuussa. Munii vain yhden munan, jota hautoo 50–62 vuorokautta.
