Kovakuoriaiset
132 lajit
Kovakuoriaiset (Coleoptera) kuuluvat hyönteisten luokkaan. Kovakuoriaisia tunnetaan maapallolta noin 350 000 lajia, mikä on noin 40 prosenttia hyönteislajeista ja lähes 25 % kaikista tunnetuista eliölajeista.lähde? Lisäksi uusia lajeja löydetään jatkuvasti ja kokonaismäärän arvellaan olevan jopa 5–8 miljoonaa. Suomesta kovakuoriaisia on tavattu lähes 3 700 lajia.
Lahkon varhaisimmat fossiilit ovat permikaudelta, noin 285 miljoonan vuoden takaa ja nykyisin esiintyvät neljä alalahkoa ovat eriytyneet toisistaan jo permi-triaskauden vaihteessa. Ryhmän suunnaton diversiteetti on alkanut muodostua jurakaudella, mutta vasta liitukaudella koppisiemenisten kasvilajien yleistyminen edesauttoi nykyisen ekologisen diversiteetin syntymistä.
Kovakuoriaisia tavataan kaikissa elinympäristöissä pois lukien Etelämanner ja merivesi. Noin kolmella prosentilla lajeista toukat tai aikuiset kuoriaiset elävät makeassa tai murtovedessä. Kotelo on tällöinkin poikkeuksetta kuivalla maalla. Vedessä elävät toukat käyvät pinnalla hengittämässä, mutta jotkin virtaavien vesien lajit kykenevät ottamaan hapen suoraan vedestä. Elämä vedessä ei ole monofyleettinen piirre vaan siirtymä maaelämästä vesiympäristöön on tapahtunut lahkon sisällä erikseen ainakin 10 kertaa. Kuivalla maalla elävistä toukista tulee lähes aina kuivalla maalla eläviä aikuisia kuoriaisia, poikkeuksena tähän ovat vain eräät kääpiölesiäiset (Hydraenidae).
Ravinnokseen kovakuoriaiset käyttävät kasvi- tai eläinperäistä materiaalia. Aivan alkeellisimmat ryhmät elävät sienirihmastolla tai maatuvalla orgaanisella aineksella. Lihaa syövistä lajeista osa on petoja, osa raadonsyöjiä tai loisia. Eräät ryhmät ovat erikoistuneet syömään eläinten lantaa. Jotkin lajit tuottavat valoa parittelukumppanin houkuttelemiseksi. Toiset houkuttelevat kumppaneita tuottamalla ääntä tai feromoneja.
Eräät kovakuoriaislajit ovat taloudellisesti merkityksellisiä kasvien ja elintarvikkeiden tuhoeläiminä, toisaalta monet petokuoriaiset ovat tärkeitä hyönteispopulaatioiden koon säätelijöitä.
Suomessa esiintyvistä kovakuoriaislajeista 15 on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksessa
Kovakuoriaiset (Coleoptera) kuuluvat hyönteisten luokkaan. Kovakuoriaisia tunnetaan maapallolta noin 350 000 lajia, mikä on noin 40 prosenttia hyönteislajeista ja lähes 25 % kaikista tunnetuista eliölajeista.lähde? Lisäksi uusia lajeja löydetään jatkuvasti ja kokonaismäärän arvellaan olevan jopa 5–8 miljoonaa. Suomesta kovakuoriaisia on tavattu lähes 3 700 lajia.
Lahkon varhaisimmat fossiilit ovat permikaudelta, noin 285 miljoonan vuoden takaa ja nykyisin esiintyvät neljä alalahkoa ovat eriytyneet toisistaan jo permi-triaskauden vaihteessa. Ryhmän suunnaton diversiteetti on alkanut muodostua jurakaudella, mutta vasta liitukaudella koppisiemenisten kasvilajien yleistyminen edesauttoi nykyisen ekologisen diversiteetin syntymistä.
Kovakuoriaisia tavataan kaikissa elinympäristöissä pois lukien Etelämanner ja merivesi. Noin kolmella prosentilla lajeista toukat tai aikuiset kuoriaiset elävät makeassa tai murtovedessä. Kotelo on tällöinkin poikkeuksetta kuivalla maalla. Vedessä elävät toukat käyvät pinnalla hengittämässä, mutta jotkin virtaavien vesien lajit kykenevät ottamaan hapen suoraan vedestä. Elämä vedessä ei ole monofyleettinen piirre vaan siirtymä maaelämästä vesiympäristöön on tapahtunut lahkon sisällä erikseen ainakin 10 kertaa. Kuivalla maalla elävistä toukista tulee lähes aina kuivalla maalla eläviä aikuisia kuoriaisia, poikkeuksena tähän ovat vain eräät kääpiölesiäiset (Hydraenidae).
Ravinnokseen kovakuoriaiset käyttävät kasvi- tai eläinperäistä materiaalia. Aivan alkeellisimmat ryhmät elävät sienirihmastolla tai maatuvalla orgaanisella aineksella. Lihaa syövistä lajeista osa on petoja, osa raadonsyöjiä tai loisia. Eräät ryhmät ovat erikoistuneet syömään eläinten lantaa. Jotkin lajit tuottavat valoa parittelukumppanin houkuttelemiseksi. Toiset houkuttelevat kumppaneita tuottamalla ääntä tai feromoneja.
Eräät kovakuoriaislajit ovat taloudellisesti merkityksellisiä kasvien ja elintarvikkeiden tuhoeläiminä, toisaalta monet petokuoriaiset ovat tärkeitä hyönteispopulaatioiden koon säätelijöitä.
Suomessa esiintyvistä kovakuoriaislajeista 15 on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksessa
