Tuulihaukka (Falco tinnunculus) on jalohaukkojen heimoon kuuluva pieni petolintu. Tuulihaukan lajinimi on aiemmin ollut myös tornihaukka.
Tuulihaukka on pienikokoinen haukka, jolla on pitkät siivet ja pitkä pyrstö. Pituus on 32–35 cm ja siipiväli 70–80 cm. Selkäpuoli on punaruskea ja vatsapuoli vaalea tihein tummin täplin. Koiraan pää on harmaa, naaraan vaalea. Nuori lintu muistuttaa naarasta. Tuulihaukan soidinääni on kimittävä kii-kii-kii...
Vanhin suomalainen rengastettu tuulihaukka on ollut 11 vuotta 2 kuukautta vanha. Euroopan vanhin on ollut tanskalainen 16 vuotta 5 kuukautta vanha yksilö.
Levinneisyysalue on hyvin laaja, käsittäen lähes koko Euraasian. Euroopan kanta on 250 000–350 000 paria, joista Britteinsaarilla 60 000. Parimäärä Suomessa on 1 000–2 500. Tuulihaukka muuttaa Keski- ja Etelä-Eurooppaan ja Pohjois-Afrikkaan. Joitakin yksilöitä jää Suomeen talvehtimaan hyville myyräapajille. Lajista on tehty havaintoja Alaskassa ja Brittiläisessä Kolumbiassa. Tuulihaukka esiintyy lähes koko Suomessa.
Kanta taantui suuresti ympäristömyrkkyjen takia 1950-luvulta alkaen. Lajin kannan elpymiselle on ollut elintärkeää pöntötys. Laji onkin nykyään elpymässä ja on jopa Suomen tavallisin viljelysalueiden haukkalaji. Nykyisen kannan kooksi arvioidaan 5 000–7 000 paria. Laji on poistettu uhanalaisten lajien listalta.
Tuulihaukka on viljelysmaiden lintu. Suomessa osa kannasta pesii avosoilla, hakkuuaukoissa, tuntureilla ja saaristossa.
Tuulihaukka saalistaa avomaiden yllä ja jää usein lekuttelemaan paikoilleen ilmaan kuin tiira. Lekuttelussa auttaakseen se kääntyy usein vähäistäkin tuulta kohden, mistä lajin suomenkielinen nimikin on peräisin.
Tuulihaukan pääravintoa ovat myyrät ja muut pienet jyrsijät. Myyräkatovuosina ravinto voi kuitenkin koostua suurelta osin sammakkoeläimistä, pikkulinnuista, madoista ja isoista hyönteisistä.
Tuulihaukka pesii onttoon keloon, vanhaan variksen pesään tai erikoisvalmisteiseen pönttöön. Tuulihaukka saa vain yhden pesueen vuodessa. Se munii huhti–toukokuussa 3–7 punamustatäpläistä munaa. Niitä naaras hautoo 26–30 vrk, kun koiras pitää huolen ruokahuollosta. Poikaset viipyvät pesässään 27–33 vrk, jonka jälkeen poikue emoineen pysyy koossa vielä noin kuukauden ajan.
