Amerikanjääkuikka (Gavia immer) on suurikokoinen pohjoisten alueiden vesilintu. Se on suomalaisia serkkujaan kuikkaa ja kaakkuria kookkaampi, isonokkaisempi ja paksukaulaisempi. Sen lähin sukulainen on jääkuikka.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ka
KalansyöjätEs
Esiyksilölliset eläimetVe
VesieläimetJa
Jahtaava petoeläinLu
LuonnonvarainenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Se
SeurakuntaOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Yl
Yleensä yksinäiset eläimetMi
MigraatioC
alkaaKa
Kanadan maakunnan linnut69–91 cm. Luusto lähes umpiluuta, jonka vuoksi amerikanjääkuikat ovat kokoonsakin nähden painavia. Hitusen suuremmasta sukulaisestaan jääkuikasta lajin erottaa juhlapuvussa parhaiten pikimusta nokka. Talvi- ja nuoruuspuvuissa nokka on harmaa ja siinä on mustaa, toisin kuin jääkuikalla, jolla on vaaleanharmaa tai luunvärinen nokka.
Pohjois-Amerikan pohjoisosat, Grönlanti ja Islanti; siirtyy talveksi etelämmäksi.
Laji pesii suurilla, syvillä, metsäisillä järvillä, usein saarissa; talvehtii rannikoilla. Happosateiden ja saastumisen vuoksi monet sen entisistä pesimäjärvistä ovat muuttuneet elinkelvottomiksi ja kannat ovat tämän vuoksi vähentyneet. Kuikille on pystytetty joihinkin järviin keinotekoisia, kelluvia pesintäalustoja, jotta padoista ja muusta ihmisen toiminnasta johtuvat vedenkorkeuden vaihtelut eivät häiritsisi lintuja.
Amerikanjääkuikat ovat sukeltajamestareita ja kykenevät laskeutumaan jopa 60 metrin syvyyteen. Lisäksi niiden silmät pystyvät samanaikaisesti näkemään tarkasti ilmaan ja veden alle. Ääni, jolla amerikanjääkuikka puolustaa reviirinsä rajoja, on oma lukunsa. Se lienee lintumaailman voimakkaimpia ja koostuu valittavista, jodlaavista ja ulvovista äänistä. Kiivaimmillaan ääni muistuttaa mielipuolista naurua ja kantautuu kauas veden pintaa pitkin. Tunnettu luonnontutkija, tiedemies ja kirjailija John Muir kuvaili amerikanjääkuikan ääntä 'yhdeksi villeimmistä ja mieleenpainuvimmista luonnon äänistä; outo, suruisa, aavemainen kutsu...puoliksi naurua, puoliksi valitusta'.
Amerikanjääkuikka syö pääasiassa kalaa, mutta myös simpukoita, sammakoita ja vesihyönteisiä.
Kuikille ominaisen kömpelyytensä vuoksi amerikanjääkuikat tekevät pesänsä aivan vesirajaan, jotta nouseminen ja poistuminen kävisi helposti. Se munii kaksi oliivinvihreää tai vihertävää, hienokseltaan täplikästä munaa. Hautomisaika on 24–29 vrk, jonka jälkeen poikaset jättävät pesän vuorokauden sisällä kuoriutumisesta. Molemmat emot huolehtivat pienistä poikasista kuljettamalla niitä selässään, lämmittämällä niitä siipiensä suojissa ja ruokkimalla niitä.