Täpläkoirasalamanteri
Koirasalamanteri eli täpläkoirasalamanteri (Necturus maculosus) on pohjoisamerikkalainen vedessä elävä salamanterilaji.
Koirasalamanteri kasvaa 20-50 cm:n pituiseksi. Laji on väritykseltään yleensä harmaa tai ruskea sinimustin kuvioin. Silmiä pitkin kulkee tumma juova kyljille. Vatsa on harmaa ja täpläinen. Koirasalamanterilla on selkeästi näkyvät pensasmaiset voimakkaan punaruskeat ulkoiset kidukset. Ne sijaitsevat pään takana kolmena parina. Kidusten koko ja muoto vaihtelee veden laadun mukaan. Mitä viileämpää ja hapekkaampaa vettä sitä pienemmät ja haarattomammat kidukset ovat. Vartalo on pitkä ja litteä. Lyhyissä raajoissa on neljä varvasta. Iso pyrstö on sivuilta litistynyt. Koirasalamanterin kyljissä on poikittaisuurteita. Raajat ovat jokseenkin vahvat.
Koirasalamanteri on yöaktiivinen ja liikkuu vain suppealla (200 m) alueella piilotellen puiden alla ja kivenkoloissa päivisin. Varsinkin sameissa vesissä se saattaa liikkua päivisinkin tuntiessaan olonsa turvalliseksi. Se pysyttelee tiiviisti pohjan tuntumassa ryömien pohjamudassa. Uidessaan koirasalamanteri heiluttaa pyrstöään sivusuunnassa jalat kylkiä vasten painettuina. Koirasalamanteri saalistaa maaten pohjassa odottaen virran tuovan kohdalle ajelehtivia selkärangattomia, pikkukaloja ja toisia sammakkoeläimiä. Koirasalamanteri vaatii melko korkeaa veden happipitoisuutta. Vähähappisissa ja likaisissa vesissä kidukset kasvavat suuriksi ja tuuheiksi. Se pitää kiduslehtensä siisteinä haromalla niitä jaloillaan. Koirasalamanteri sietää hyvin kylmää vettä ja saattaa olla aktiivinen jään alla. Se elää joissa, järvissä, kanavissa ja virroissa. Koirasalamanteri esiintyy yleisenä Yhdysvaltain itä- ja keskiosissa, ja levinneisyys ulottuu myös Kanadan puolelle Suurten järvien alueelle.
Koirasalamanteri tulee sukukypsäksi 5-7 vuoden iässä. Ne kutevat loppukesällä tai syksyllä ennen kuin asettuvat talvihorrokseen. Itse muninta tapahtuu vasta keväällä huhti-kesäkuussa. Joidenkin lähteiden mukaan naaras munisi syksyllä tai talvella. Naaraan koosta riippuen munien määrä vaihtelee 18 ja 880 välillä. Tavallisimmin munia on 20-300. Munien halkaisija on noin 6 mm ja niitä ympäröi hyytelöpallo. Naaras laskee munat puiden tai kivien alle tekemäänsä pieneen hiekkakuoppaan. Munat kehittyvät noin kahdessa kuukaudessa. Tänä aikana naaras vartioi niitä poiketen useimmista muista sammakkoeläimistä. Poikasten kuoriutuessa niillä on vielä ruskuaispussi alapuolellaan. Se ravitsee poikasia ensimmäiset kaksi kuukautta kunnes ne kykenevät hankkimaan itse ravintonsa. Tällöin poikaset ovat noin neljän senttimetrin pituisia. Poikaset muistuttavat jo syntyessään paljon aikuisia pienemmässä koossa.
