Isolepakko (Nyctalus noctula) on lepakkolaji. Se on Euroopan suurimpia lepakkolajeja.
Yö
YöllinenHy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Vi
ViviparousTy
TylsyysVa
Vanhat eläimetAr
ArboreaalinenJa
Jahtaava petoeläinSo
Sosiaaliset eläimetSi
SiirtomaaYhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää. Ryhmän jäsenten välisellä yhteisty...
Mi
MigraatioTa
TalvihorrosTalvihorros eli hibernaatio tarkoittaa säänneltyä alilämpöisyyttä, jonka avulla eläimet voivat säästää energiaa talven ylitse. Talvihorr...
C
alkaaIsolepakon väri on lämpimän ruskea. Sen pään ja vartalon yhteispituus on 62–80 mm, siipien kärkiväli 32–40 cm ja paino 19–40 grammaa.
Isolepakoita elää Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Afrikassa. Sen levinneisyyden pohjoisraja on 60° pohjoista leveyttä. Isolepakko muuttaa talveksi lämpimämpään ilmastoon. Suomessa isolepakoita tavataan maan lounaisosassa lähes vuosittain muuttoaikana.
Isolepakot elävät alavilla mailla ja ylätasangoilla, lehti- ja sekametsissä, puistoissa ja puiden reunustamilla kaduilla. Ne elävät puiden onkaloissa ja talvehtivat niissä. Kesäisin lepakkonaaraat muodostavat 20–60 yksilön yhteisöjä ja koiraat viettävät yksinäistä elämää. Isolepakot aloittavat saalistuksen auringonlaskun jälkeen. Ensin ne saalistavat korkealla lentäen ristiin rastiin ja laskeutuvat lähemmäksi maan pintaa vasta yön tullen. Talvisin koiraat ja naaraat talvehtivat yhdessä suurina laumoina, useita satoja, jopa tuhat yksilöä yhdessä. Isolepakot saavat 2 poikasta kerran vuodessa ja voivat elää korkeintaan 8 vuotta.