Propithecus coronatus on Madagaskarin länsi- ja keskiosissa tavattava sifaka. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Fo
FolivoreFr
FrugivoreAr
ArboreaalinenLa
Laiduntavat eläimetMa
MaanpäällinenSo
Sosiaaliset eläimetEi
Ei siirtolainenC
alkaaPropithecus coronatus on sifakaksi keskikokoinen tai suurehko. Painoa sillä on 3,5–4,3 kiloa. Ruumiin pituus on 395–455 mm ja hännän pituus 475–565 mm. Väritys on suurimmaksi osaksi kermanvalkoinen. Päässä ja kaulalla on mustaa tai tummanruskeaa väritystä. Olkapäät, ylärinta, käsien yläosa ja yläselkä ovat kultaisenruskeat. Naama on karvaton ja väriltään tummanharmaa tai musta. Joillakin yksilöillä voi olla vaaleamman harmaata väritystä kuonon varressa, tai valkoiset korvatupsut. Muihin sifakoihin verrattuna kuono on tylpempi ja naama neliskulmaisempi.
Lajin levinneisyysalueen eteläkärjessä tavataan melanistisia yksilöitä, jotka ovat mahdollisesti tulosta risteytymistä muiden sifakojen kanssa.
Lajin levinneisyysalue käsittää osia Länsi-Madagaskarista ja Keski-Madagaskarin länsiosista. Pohjoisessa sitä tavataan Mahavavy- ja Betsibokajoiden välille ja etelässä Manambola, Tsibirhina, Mania ja Sakiayjokien seudulle saakka. Ikopajoen itäpuolelta tunnetaan vain yksi havainto. Tarkasta levinneisyysalueesta on kirjoitettu pitkään sekavasti tai virheellisesti. Sitä on kuitenkin sittemmin kartoitettu kenttätutkimuksissa vuosina 2010 ja 2011. Levinneisyysalueen pinta-ala on arviolta 68 644 km².
Lajin elinympäristö käsittää kuivia trooppisia metsiä ja rannikon mangrovemetsiä.
Propithecus coronatus on päiväeläin. Se liikkuu ryhmissä, jotka käsittävät kolmesta seitsemään yksilöä. Ryhmien kotialueiden koko on 1,2–2,3 hehtaaria. Suurin osa ajasta vietetään kotialueen ytimessä, jolla on kokoa vain noin 0,3 hehtaaria. Naarailla on ryhmissä hallitseva asema uroksiin nähden. Eri ryhmien kohtaamiset ovat yleensä rauhallisia, mutta voivat harvemmin johtaa myös aggressioon. Yksilöt liikkuvat korkealla puissa ja usein niiden latvassa saakka. Maassa ne liikkuvat vain harvoin.
Ruokavalio muuttuu kausittain. Se syö tuoreita ja kypsiä lehtiä, kypsiä ja raakoja hedelmiä, sekä kukkia. Hedelmät muodostavat kuivana kautena 6-9 % ravinnosta ja sadekaudella 28 % Sadekaudella ne syövät myös tuoreita lehtiä ja kukkia. Kuivana kautena korostuvat kypsät lehdet. Ne saattavat täydentää ruokavaliotaan syömällä maata. Kuivalla kaudella noin 30–40% päivästä vietetään ravinnonhaussa. Päivän aikana liikutaan keskimäärin 600 metriä. Muu osa päivästä kuluu lepäillessä, putsatessa ja muiden ryhmän jäsenten kanssa sosialisoidessa. Nukkumapaikkoinaan ne suosivat usein auringon paisteessa sijaitsevia korkeita puita lähellä jokia.
