Kaalikoi (Plutella xylostella) on kaalikoiden heimoon kuuluva pieni perhoslaji ja on paha viljelyskasvien tuholainen.
Kaalikoi on pieni punertavanruskea perhonen, jonka etusiipien takareuna on huomattavasti muuta siipeä vaaleampi. Perhosen levätessä nämä vaaleat reunukset muodostavat eläimen selkäpuolelle hyvin tunnusomaisen, aaltomaisen kuvion. Aikuinen perhonen on vajaan senttimetrin pituinen ja sen siipiväli on 11–17 mm.
Toukka kasvaa noin 11 mm pitkäksi ja on väriltään vihreä. Toukan pinnasta kasvaa harvakseltaan lyhyitä, tummia karvoja, joiden kohdalla ihossa on vaalea pilkku. Pää on muuta ruumista ruskeampi. Häirittynä kaalikoin toukka viuhtoo ruumistaan edestakaisin ja pudottautuu lopulta silkkirihman varassa maahan.
Alkuperältään kaalikoi on luultavasti eurooppalainen laji, mutta se on levinnyt vieraslajina läpi Amerikkojen, Aasian ja Afrikan aina Australiaan ja Uuteen-Seelantiin sekä Havaijille saakka. Pohjoisimmillaan laji on tavattu Huippuvuorilla ja eteläisimmillään sub-antarktisiin saariin kuuluvalla Etelä-Georgialla. Suomessa lajia tavataan yleisenä koko maassa ja lentoaika kestää koko kesän.
Kaalikoi on tunnettu vaeltaja, jonka parvet voivat lentää pitkiä matkoja synnyinsijoiltaan. Suomen leveysasteella suurin osa kannasta, luultavasti kaikki yksilöt, tuhoutuu talven aikana, mutta keväällä Keski-Euroopasta lentää uusi perhoskanta. Koska laji on hyvin riippuvainen vaeltavista yksilöistä, kaalikoin viljelyksille aiheuttamat tuhot vaihtelevat vuosittain paljon. Toukat syövät ravintokasvien lehdet lehtiruoteja lukuun ottamatta täysin. Aikuiset yksilöt lentävät ympäri vuorokauden. Laji talvehtii kotelona kasvinjätteiden seassa.
