Aasianhiirihaukka (Buteo japonicus) on hiirihaukkojen sukuun kuuluva pienikokoinen haukkalaji, jota tavataan nimensä mukaisesti Aasiassa. Sitä on pidetty ja pidetään toisinaan edelleenkin yleisemmän hiirihaukan alalajina. Aasianhiirihaukasta itsestäänkin tunnetaan neljä alalajia, jotka eroavat toisistaan sekä ulkonäöltään että levinneisyydeltään.
Aasianhiirihaukka on pienikokoinen ja tanakka haukka; täysikasvuisena sen pituus vaihtelee 40 senttimetristä 59 senttimetriin. Koiraan paino on 630–810 grammaa ja naaraan 515–970 grammaa. Alalajit B. j. toyoshimai ja B. j. oshiroi ovat B. j. japonicusta pienikokoisempia ja lyhytsiipisempiä. Aasianhiirihaukan nokka on pieni ja hento ja pyrstö leveä ja lyhyt. Myös sen siivet ovat suhteellisen lyhyet ja leveät siipivälin ollessa 109–136 senttimetriä.
Täysikasvuisen aasianhiirihaukan väritys vaihtelee, mutta tyypillisesti yläpuoli on tummanruskea ja alapuoli luonnonvalkoinen tummanruskeilla laikuilla, jotka ulottuvat kyljistä tai reisistä alarintaan. Rinnassa on tyypillisesti vaihtelevia juovia ja pää on muita yläosia vaaleampi. Aasianhiirihaukalla on keltainen nokka, jonka kärki on harmaa. Täysikasvuisen haukan silmät ovat ruskeat, ja nuorella haukalla niiden väri vaihtelee vaaleanharmaasta vaaleanruskeaan. Kyljet ja reidet ovat tummat ja nilkat keltaiset.
Siiven alapuolen lentosulat ovat vaaleat ja peitinhöyhenet vaaleanruskeat. Käsisiiven sulat ovat valkeat ja kärjistään mustat. Pyrstön väritys vaihtelee harmaanruskeasta harmahtavan valkoiseen ja sen alaosa on vaalea harmailla juovilla. Nuori aasianhiirihaukka muistuttaa täysikasvuista, mutta sillä on vaaleampi iiris ja juovikkaampi pyrstö. Alalaji B. j. toyoshimai on yleensä B. j. japonicusta vaaleampi ja B. j. oshiroi tummempi sekä punertavampi.
Aasianhiirihaukkaa tavataan yleisenä Kaakkois-Aasiassa. Yleisimmillään se on Japanissa, Kiinassa ja Mongoliassa. Aasianhiirihaukka viihtyy metsäisillä ja peltoisilla alueilla. Se pesii korkealle puun, yleensä männyn, latvaan.
Aasianhiirihaukka lentää hitain ja raskain siiveniskuin. Lennossa sen siivet ovat pyöreät kärjestä. Aasianhiirihaukka liitää siivet suorina poiketen muista hiirihaukoista, joiden siivet ovat liitäessä V-asennossa. Toisinaan se myös leijuu ilmassa lyhyitä aikoja.
Aasianhiirihaukka ääntelee usein ja kaikkina vuodenaikoina. Sen kutsuääni on kovaääninen ”kiiii-kiiii” tai ”piijuu”, jota kuulee enimmäkseen lennossa. Aasianhiirihaukan ääntely kuulostaa samalla tavalla naukuvalta kuin hiirihaukan ääntely, mutta on sitä kovaäänisempää.
