Metsävaraani (Varanus prasinus) on varaanien heimoon kuuluva liskolaji. Se on sopeutunut hyvin elämään puissa.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ar
ArboreaalinenSa
Saarella endeemisetTä
TähystysOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Es
Esiyksilölliset eläimetPe
PetoeläimetSaalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita. Saa...
So
Sosiaaliset eläimetDo
DominanssihierarkiaEi
Ei siirtolainenE
alkaaMetsävaraani vaihtelee väriltään tumman jadenvihreästä limenvihreään. Ruumista ja häntää pitkin kulkee ohuita, mustia poikittaisjuovia. Metsävaraanilla on kiipeilemisessä apunaan tarttumahäntä ja pitkät kynnet, joilla se pitää kiinni oksista. Ohuet oksat kannattavat sitä sen kevyen, hoikan ruumiin ansiosta ja sen väri saa sen sulautumaan puiden sekaan. Lisko kasvaa 75–100 senttiä pitkäksi. Sen häntä on noin kaksi kertaa sen ruumiin pituinen.
Metsävaraania tavataan yleisenä Uudessa-Guineassa saaren vuoristoseutuja lukuun ottamatta. Lisäksi sitä esiintyy ympäröivillä saarilla. Se elää monsuuni- sade- ja palmumetsissä, mangrovesoilla, laguuneilla ja kaakaoviljelmillä.
Metsävaraani pakenee uhattuna kasvillisuuden läpi ja saattaa nurkkaan ajettuna purra. Se on yksi harvoista sosiaalisista varaaneista. Metsävaraani elää pienissä ryhmissä, jotka koostuvat johtavasta koiraasta, useista naaraista sekä alempiarvoisista koiraista ja poikasista. Lisko voi saavuttaa vankeudessa 15 vuoden iän.
Metsävaraani käyttää ravinnokseen pääasiassa niveljalkaisia, kuten suuria, puissa eläviä hyönteisiä sekä taskurapuja, mutta myös pieniä selkärankaisia, kuten sammakoita, gekkoja ja muita liskoja, pieniä lintuja ja nisäkkäitä, sekä munia.
Naaras munii yleensä 3–7 munan pesueen. Se laskee munat puissa elävien termiittien pesässä tai karikkeessa sijaitsevaan koloon. Termiitit pitävät pesän lämpötilan sopivana, ja keko suojaa munia pedoilta. Munat kuoriutuvat 164–165 päivän ikäisinä. Poikaset kasvavat nopeasti. Kolmen ensimmäisen kuukautensa aikana niiden paino nelinkertaistuu ja niiden pituus lisääntyy 150–200 prosenttilla. Molemmat sukupuolet saavuttavat sukukypsyyden kahden vuoden ikäisenä.