Eritrea
1155 lajit
Eritrean valtio eli Eritrea on Punaisenmeren rannalla sijaitseva rannikkovaltio Koillis-Afrikassa, Afrikan sarvessa.
Maantiede
Eritrea sijaitsee Afrikan sarvessa Punaisenmeren rannalla. Tästä maa on saanut nimensäkin: kreikkalaiset kutsuivat Punaistamerta nimellä Sinus Erythraeus ja roomalaiset Mare Erythraeum, sananmukaisesti Punainen meri.
Pinnanmuodollisesti Eritreaan kuuluu osia Etiopian ylängöstä ja Danakilin syvänkö, jossa lämpötila voi kohota jopa 60 celsiusasteeseen ja joka onkin maailman kuumimpia paikkoja. Muualla maassa on viileämpää ja sateisempaa. Maan syvin kohta on Afarin syvängössä sijaitseva Kululjärvi 75 metriä merenpinnan alapuolella, ja korkein huippu 3 018 metriä korkea Emba Soira. Eritrean talous on maatalousvoittoinen, ja suurin osa teollisuudesta on keskittynyt pääkaupunkiin.
Eritrean keskusylänkö nousee 1 800–3 000 metriä merenpinnan yläpuolelle. Sen lisäksi maahan kuuluu rannikkoalanko, läntiset alankoalueet ja noin 300 saarta. Maassa ei ole yhtään ympäri vuoden virtaavaa jokea. Dahlakin saaret rannikon edustalla ovat kalastuskohde. Korkein kohta, Soira, sijaitsee 3 018 metriä merenpinnan yläpuolella keskellä maata. Eritreassa on kaksi tulivuorta, jotka ovat olleet aktiivisia historiallisena aikana: Dubbi purkautui viimeksi vuonna 1861, Nabro vuonna 2011.
Tärkeimmät kaupungit ovat pääkaupunki Asmara, satamakaupunki Massawa, Sahelin alueen tärkein kaupunki Nakfa, maanviljelyalueen keskus Keren vuoristossa, Akordat banaaninviljelyalueella Barka- ja Gash-jokien välissä ja Mendefera eli Adi Ugri, joka oli italialaisvallan aikana vastarintaliikkeen keskeinen paikka.
Ilmasto on kuuma alavilla alueilla, mutta lauhkea ylängöllä. Vuodessa on kaksi sadekautta: lyhyt helmikuusta huhtikuuhun ja pitempi kesäkuusta syyskuuhun. Maanviljely on mahdollista vain ylätasangolla. Rannikon aavikolla on Afrikan kuumin keskimääräinen minimilämpötila (27 °C). Alue on soratasankoa, jossa kasvaa harvakseltaan heinäkasveja.
Semenawi Bahrin kansallispuiston jyrkillä rinteillä on säilynyt ikivihreää trooppista sekametsää. Alue tunnetaan monipuolisesta linnustostaan. Vuoteen 2007 mennessä Eritreassa oli tavattu 570 lintulajia, ja uusia havaintoja tehdään edelleen. Nisäkkäiden tilanne ei ole yhtä valoisa. 1900-luvun puolivälissä Eritreassa tavattiin kaikkia Afrikan suuria eläimiä. Nykyisin on jäljellä enää 50–100 elefanttia. Leijonista on ajoittain havaintoja, mutta yhtään varmistettua tapausta ei ole ollut 20 vuoteen. Uhanalaisia abyssinian villiaaseja on alle 500. Leopardi on levinnyt laajalle, mutta niitä nähdään harvoin. Viljelijät tosin ilmoittavat petovahingoista, mutta osa niistä voi olla pienempien kissaeläinten tekemiä. Ylänköalueilla elää pahkasikoja ja paviaaneja.
Dahlakin saarilla on vain vähän ihmisasutusta, ja niiden lähivesillä tavataan monenlaisia merieläimiä. Delfiineitä elää alueella ainakin neljä lajia. Eteläisimmillä saarilla tavataan dugongeja. Myös valashai ja paholaisrausku kuuluvat alueen suurikokoisiin lajeihin. Saarilla lisääntyy kolme merikilpikonnalajia. Saaria ympäröivillä riutoilla korallien vaaleneminen on ollut toistaiseksi vähäistä, ja siellä elää monia keisarikaloja, simppukaloja ja papukaijakaloja.
Eritrean valtio eli Eritrea on Punaisenmeren rannalla sijaitseva rannikkovaltio Koillis-Afrikassa, Afrikan sarvessa.
Maantiede
Eritrea sijaitsee Afrikan sarvessa Punaisenmeren rannalla. Tästä maa on saanut nimensäkin: kreikkalaiset kutsuivat Punaistamerta nimellä Sinus Erythraeus ja roomalaiset Mare Erythraeum, sananmukaisesti Punainen meri.
Pinnanmuodollisesti Eritreaan kuuluu osia Etiopian ylängöstä ja Danakilin syvänkö, jossa lämpötila voi kohota jopa 60 celsiusasteeseen ja joka onkin maailman kuumimpia paikkoja. Muualla maassa on viileämpää ja sateisempaa. Maan syvin kohta on Afarin syvängössä sijaitseva Kululjärvi 75 metriä merenpinnan alapuolella, ja korkein huippu 3 018 metriä korkea Emba Soira. Eritrean talous on maatalousvoittoinen, ja suurin osa teollisuudesta on keskittynyt pääkaupunkiin.
Eritrean keskusylänkö nousee 1 800–3 000 metriä merenpinnan yläpuolelle. Sen lisäksi maahan kuuluu rannikkoalanko, läntiset alankoalueet ja noin 300 saarta. Maassa ei ole yhtään ympäri vuoden virtaavaa jokea. Dahlakin saaret rannikon edustalla ovat kalastuskohde. Korkein kohta, Soira, sijaitsee 3 018 metriä merenpinnan yläpuolella keskellä maata. Eritreassa on kaksi tulivuorta, jotka ovat olleet aktiivisia historiallisena aikana: Dubbi purkautui viimeksi vuonna 1861, Nabro vuonna 2011.
Tärkeimmät kaupungit ovat pääkaupunki Asmara, satamakaupunki Massawa, Sahelin alueen tärkein kaupunki Nakfa, maanviljelyalueen keskus Keren vuoristossa, Akordat banaaninviljelyalueella Barka- ja Gash-jokien välissä ja Mendefera eli Adi Ugri, joka oli italialaisvallan aikana vastarintaliikkeen keskeinen paikka.
Ilmasto on kuuma alavilla alueilla, mutta lauhkea ylängöllä. Vuodessa on kaksi sadekautta: lyhyt helmikuusta huhtikuuhun ja pitempi kesäkuusta syyskuuhun. Maanviljely on mahdollista vain ylätasangolla. Rannikon aavikolla on Afrikan kuumin keskimääräinen minimilämpötila (27 °C). Alue on soratasankoa, jossa kasvaa harvakseltaan heinäkasveja.
Semenawi Bahrin kansallispuiston jyrkillä rinteillä on säilynyt ikivihreää trooppista sekametsää. Alue tunnetaan monipuolisesta linnustostaan. Vuoteen 2007 mennessä Eritreassa oli tavattu 570 lintulajia, ja uusia havaintoja tehdään edelleen. Nisäkkäiden tilanne ei ole yhtä valoisa. 1900-luvun puolivälissä Eritreassa tavattiin kaikkia Afrikan suuria eläimiä. Nykyisin on jäljellä enää 50–100 elefanttia. Leijonista on ajoittain havaintoja, mutta yhtään varmistettua tapausta ei ole ollut 20 vuoteen. Uhanalaisia abyssinian villiaaseja on alle 500. Leopardi on levinnyt laajalle, mutta niitä nähdään harvoin. Viljelijät tosin ilmoittavat petovahingoista, mutta osa niistä voi olla pienempien kissaeläinten tekemiä. Ylänköalueilla elää pahkasikoja ja paviaaneja.
Dahlakin saarilla on vain vähän ihmisasutusta, ja niiden lähivesillä tavataan monenlaisia merieläimiä. Delfiineitä elää alueella ainakin neljä lajia. Eteläisimmillä saarilla tavataan dugongeja. Myös valashai ja paholaisrausku kuuluvat alueen suurikokoisiin lajeihin. Saarilla lisääntyy kolme merikilpikonnalajia. Saaria ympäröivillä riutoilla korallien vaaleneminen on ollut toistaiseksi vähäistä, ja siellä elää monia keisarikaloja, simppukaloja ja papukaijakaloja.
