Krilliäyriäiset
3 lajit
Krilliäyriäiset (Euphausiacea, suomeksi myös krillit tai loistoravut) on kuoriäyriäisiin kuuluva hieman katkarapuja muistuttavien äyriäisten lahko. Valtamerten eläinplanktonia edustavat krillit ovat erityisesti Eteläisen jäämeren ekosysteemissä tärkeä eliöryhmä. Ne ovat monien valaiden, merilintujen ja kalojen keskeistä ravintoa.
Krilliäyriäiset syövät kasviplanktonia ja toimivat etenkin Eteläisen jäämeren ekosysteemissä keskeisenä ravintoketjun lenkkinä, joka siirtää perustuottajien säilöön ottamaa energiaa ylemmille trofiatasoille. Ne esiintyvät valtavina ja usein tiheinä parvina, jotka voivat olla kymmenien neliökilometrien laajuisia. Krillit laiduntavat myös jään alapinnassa elävää planktonia. Krilliäyriäisten kokonaisbiomassa on arvioitu sadoiksi miljooniksi tonneiksi, siis samaan kertaluokkaan kuin ihmiskunnan massa, joka on suurimpia yksittäisen eläinlajin massoja maailmassa.
Suurimmat krillipopulaatiot tavataan jäätikön reunojen lähellä.
Tiheät krilliparvet ovat eteläisillä ja myös pohjoisilla napamerillä hetulavalaiden tärkein ravintokohde, samoin monien hylkeiden, kalojen ja merilintujen, muun muassa joidenkin pingviinien. Esimerkiksi sinivalas syö neljä tonnia krillejä päivässä.
Krilliäyriäiset (Euphausiacea, suomeksi myös krillit tai loistoravut) on kuoriäyriäisiin kuuluva hieman katkarapuja muistuttavien äyriäisten lahko. Valtamerten eläinplanktonia edustavat krillit ovat erityisesti Eteläisen jäämeren ekosysteemissä tärkeä eliöryhmä. Ne ovat monien valaiden, merilintujen ja kalojen keskeistä ravintoa.
Krilliäyriäiset syövät kasviplanktonia ja toimivat etenkin Eteläisen jäämeren ekosysteemissä keskeisenä ravintoketjun lenkkinä, joka siirtää perustuottajien säilöön ottamaa energiaa ylemmille trofiatasoille. Ne esiintyvät valtavina ja usein tiheinä parvina, jotka voivat olla kymmenien neliökilometrien laajuisia. Krillit laiduntavat myös jään alapinnassa elävää planktonia. Krilliäyriäisten kokonaisbiomassa on arvioitu sadoiksi miljooniksi tonneiksi, siis samaan kertaluokkaan kuin ihmiskunnan massa, joka on suurimpia yksittäisen eläinlajin massoja maailmassa.
Suurimmat krillipopulaatiot tavataan jäätikön reunojen lähellä.
Tiheät krilliparvet ovat eteläisillä ja myös pohjoisilla napamerillä hetulavalaiden tärkein ravintokohde, samoin monien hylkeiden, kalojen ja merilintujen, muun muassa joidenkin pingviinien. Esimerkiksi sinivalas syö neljä tonnia krillejä päivässä.
