Mehiläissyöjä (Merops apiaster) on värikäs pistiäisravintoon erikoistunut säihkylintu.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Hy
HyönteissyöjäHyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Ar
ArboreaalinenVa
Vanhat eläimetOs
OsuuskuntakasvattajaYk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetSi
SiirtomaaYhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää. Ryhmän jäsenten välisellä yhteisty...
Pa
ParveiluMi
MigraatioE
alkaaLinnun pituus on 25–29 cm, siipien kärkiväli 36–40 cm ja paino noin 60 g. Hyvin värikäs höyhenpuku. Lajin voi sekoittaa vain johonkin toiseen mehiläissyöjälajiin, lähinnä vihermehiläissyöjään. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Nuoren linnun selkä on himmeä ja vihertävä.
Mehiläissyöjä pesii Etelä- ja Itä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja läntisessä Aasiassa Intian länsiosiin saakka. Euroopassa elää 950 000–2 000 000 yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen. Laji on muuttolintu, joka talvehtii Afrikassa. Suomessa lajia tavataan lähes vuosittain kesäaikaan touko-elokuussa, ensimmäinen havainto on tehty 1949.
Pesimäaikana elää avoimessa, lämpimässä ympäristössä, kuten viljelysseuduilla, puutarhoissa, harvapuustoisilla rinteillä ja jokivarsilla.
Syö pääasiassa ilmassa lentäviä hyönteisiä, enimmäkseen pistiäisiä kuten mehiläisiä, ampiaisia ja herhiläisiä. Ennen syömistä se poistaa myrkkypiikin hakkaamalla saalista jotakin kovaa vasten. Se syö noin 250 pistiäistä päivässä.
Laji pesii yhdyskuntina jokivarsilla. Se kaivaa pitkän, 1–1½ m joskus jopa 4 m pitkän, pesätunnelin hiekkatörmään ja naaras munii 5–8 munaa, joita molemmat puolisot hautovat yhteensä noin 3 viikkoa. Poikaset lähtevät pesästä 20–30 päivän ikäisinä.