Maamyyrä
Kontiainen eli aiemmalta nimeltään maamyyrä (Talpa europaea) on pääasiassa maan alla elävä hyönteissyöjä. Se ei ole läheistä sukua myyrille, jotka ovat jyrsijöitä. Sekaannusten välttämiseksi Kielitoimisto suosittaa nykyään kontiainen-nimen käyttöä maamyyrän sijasta.
Kontiaisen vartalo on sylinterimäinen. Eläin on 12–16 cm pitkä ja painaa 70–130 grammaa, naaraat ovat tyypillisesti pienempiä kuin koiraat. Sen silmät ovat pienet ja korva vain pieni poimu nahassa. Turkki on musta ja kiiltävä, mutta eturaajat ovat karvattomat. Tunnelien kaivamiseen käytetyt eturaajat ja niiden kynnet ovat lapiomaiset.
Kontiainen on levinnyt suureen osaan Eurooppaa. Suomessa sitä tavataan maan eteläosissa. Venäjällä sen levinneisyysalue ulottuu aina Ob- ja Irtyš-joelle asti. Laji puuttuu muun muassa Irlannista, Kreikasta ja Portugalista sekä useimmilta Välimeren saarilta.
Kontiaiset elävät maan alla käytävissä, joiden suulla on kartion muotoinen multakeko, kun taas vesimyyrä tekee käytäviensä suuaukoille epäsäännöllisen muotoisia multaläjiä. Kontiaiset elävät tavallista lyhyemmässä vuorokausisyklissä; ne nukkuvat neljä tuntia ja valvovat sitten neljä tuntia.
Kontiainen käyttää ravinnokseen selkärangattomia eläimiä, kuten kastematoja ja hyönteisiä. Toisinaan se syö myös liskoja ja pieniä käärmeitä. Se ei syö kasveja toisin kuin myyrät. Ravintoa tulee vastaan tunneleita kaivaessa. Kontiainen varastoi kastematoja puremalla niiltä pään poikki, jolloin madot eivät enää pääse pakoon.