Kapverdenviistäjä (Pterodroma feae) on keskikokoinen ulappalintujen lahkoon kuuluva avomerilintu.
Ma
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Merilinnut ovat lintuja, jotka ovat sopeutuneet elämään meriympäristöissä. Vaikka merilintujen elintavat, käyttäytyminen ja fysiologia suur...
So
Sosiaaliset eläimetEi
Ei siirtolainenF
alkaaLinnun pituus on 33–36 senttimetriä ja siivenkärkien väli 86–94 cm. Ensinäkemältä voi muistuttaa pienikokoista keltanokkaliitäjää (Calonectris diomedea), mutta hyvänä erona muun muassa lähes kokotumma siiven alapinta. Linnun yläpuoli on harmaa ja siinä on tumma W-kuvio. Pitkä, melko terävä pyrstö on päältä yksivärisen vaaleanharmaa ja alapuolelta valkoinen. Rinnansivut ovat heikosti harmaakuvioiset mikä on hyvä ero samannäköiseen harhailijaan vyöviistäjään (Pterodroma mollis), jonka rintavyö on täydellinen.
Lähes täysin samanlaista madeiranviistäjää (Pterodroma madeira) suurempi ja hieman tukevampi- ja pitempinokkainen. Tummempi päälaki. Lajit eivät kuitenkaan ole erotettavissa toisistaan maastossa.
Koloniasta kuuluu valittavia venytettyjä ääniä, jotka joskus päättyvät nikotukseen.
Pesii 80–300 metrin korkeudessa. Tavallisesti se kaivaa pesäkuopan maahan, mutta viime aikoina on löydetty pesiä kivienkin välistä, jossa maata ei voi kaivaa. Pesiminen ajoittuu loppukesään ja syksyyn. Käy öisin pesällään ja päivällä ruokailee merellä. Naaras munii yhden munan.
Kapverdenviistäjän ja sen pesimisalueiden heikentymisen syiksi on esitetty vuohta, jänistä ja hiiriä. Vuodesta 2006 lähtien jänisten ja hiirien määrää on kontrolloitu. Madeiralla uhkana on aroharmaalokin (Larus cachinnans) aiheuttama häirintä ja poikasten saalistus. Kap Verdellä uhkana ovat lintuja saalistavat kissat ja rotat; ihmiset pyydystävät lintuja ravinnoksi ja lääkinnällisiin tarkoituksiin; sekä pesimisalueilla vuohien aiheuttama ylilaidunnus.
