Viherkaijanen (Micropsitta finschii) on pienikokoinen melanesialainen kaijalaji. Laji on nimetty Otto Finschin kunniaksi.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Ei
Ei siirtolainenF
alkaaViherkaijanen on noin 9 cm pitkä ja noin 12 g painava lintu. Sen höyhenpuku on pääosin vihreä, vatsapuolelta vaaleamman vihreä. Pyrstön alapuoli on keltainen. Keskimmäiset pyrstösulat ovat vihertävän siniset mustin kärjin, reunimmaiset mustat, vihreäreunaiset ja niiden kärjessä on keltaiset täplät. Silmän ympärillä oleva paljas alue on koiraalla vaaleanpunainen, naaraalla siniharmaa. Siiven keskimmäiset peitinhöyhenet ovat mustat levein vihrein reunuksin. Nokka on tummanharmaa, iiris oranssinpunainen ja koivet harmaat. Naaraan alanokan tyven höyhenet ovat ruusunpunertavat, koiraalla siniset, ja vatsa on yksivärisen vihreä, koiraalla vatsan keskellä on oranssi laikku. Nuoren linnun nokka on vaaleanharmaa, iiris punaruskea ja silmän ympäryksen paljas alue on harmaa.
Viherkaijanen elää Papua-Uuden-Guinean itäpuolella olevilla Salomonsaarilla ja Bismarckinsaarilla. Lajista tunnetaan viisi alalajia: nimialalaji finschii sekä alalajit aolae, tristami, nanina ja viridifrons. Lajin elintavat tunnetaan huonosti. Sen populaatio lienee kooltaan yli 100 000 yksilöä, ja sen elinympäristön laajuus on 20 000–50 000 neliökilometriä.
Viherkaijaset asuvat alavien maiden trooppisissa metsissä noin kilometrin korkeudelle. Korkeammalla vuoristossa sen sijaan elää vuorikaijanen (M. bruijnii). Ne liikkuvat tavallisesti pareittain tai muutaman yksilön parvissa.
Viherkaijanen syö luultavasti ainakin siemeniä, sieniä ja jäkälää, mahdollisesti myös hedelmiä sekä hyönteisiä ja niiden toukkia. Se liikkuu puun rungolla kuinka päin haluaa, etsien ruokaa kaarnasta ja kaarnan raoista.
Lajin pesintä tunnetaan huonosti. Pesä on usein puussa olevassa termiittipesässä.
