Ruokavalio
Vuoriseepra (Equus zebra) on yksi kolmesta seepralajista. Se elää lounaisen Afrikan vuoristoseuduilla. Vuoriseepralla on kaksi alalajia, jotka eroavat toisistaan niin paljon, että niitä voitaisiin pitää myös erillisinä lajeina: Kapinvuoriseepra...
Vuorimajava eli vuoristomajava (Aplodontia rufa) on pohjoisamerikkalainen jyrsijälaji. Se on heimon Aplodontiidae ainoa elossa oleva laji.Nimestään huolimatta vuorimajava ei ole läheistä sukua varsinaisille majaville. Laji on fysiologialtaan...
Lapasorsa (Spatula clypeata) on sorsalintu.
Kynnetönmanaatti (Trichechus inunguis) on manaateista pienin. Tämä Amazonin sademetsässä elävä laji on vaarantunut.
Harmaasorsa (Mareca strepera) on harmaan sävyinen sorsalintu.
Vesimyyrä (Arvicola amphibius, aiemmin Arvicola terrestris, suom. aiemmin suurempi ojamyyrä) on Keski- ja Pohjois-Euroopassa ja Luoteis-Aasiassa esiintyvä jyrsijälaji. Sen levinneisyys ulottuu idässä Venäjän Lenajokeen ja Himalajalle asti. Se on...
Nubianvuohi (Capra nubiana) on vuohieläimiin kuuluva keskikokoinen sorkkaeläin, jota tavataan laikuttain osissa Afrikan koillisosia ja Lähi-idän länsiosia. Nubianvuohia tavataan etenkin autiomaiden kallioiden lähettyvillä, joita ne käyttävät...
Mustahäntäpreeriakoira eli preeriakoira eli preerikko (Cynomys ludovicianus) on preeriakoirien sukuun kuuluva nisäkäs, jota tavataan Pohjois-Amerikan preerioilla aina Kanadan eteläosista Meksikon pohjoisosiin. Nimensä mustahäntäpreeriakoira on...
Pikkulaiskiainen (Bradypus pygmaeus) on 2000-luvulla löydetty uusi nisäkäslaji.Pikkulaiskiaisia elää vain Panamalle kuuluvalla Karibian Escudo de Veraguas -saarella. Lajia tavataan sekä saaren rannikon mangroveilla että sisämaan sademetsissä. Kannan...
Takahe eli isosulttaanikana (Porphyrio hochstetteri) on lentokyvytön, Uudessa-Seelannissa elävä ja sieltä kotoisin oleva rantakanojen heimoon kuuluva lintu. Sen luultiin kuolleen sukupuuttoon vuonna 1898. Geoffrey B. Orbell löysi kuitenkin 20....
Japaninserovi (Capricornis crispus) on Japanissa endeemisenä tavattava vuohieläin. Sen esiintymisalue käsittää osia Honshūn, Shikokun ja Kyūshūn saarista. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto määritellyt sen elinvoimaseksi lajiksi.
Paljaskuonovompatti (Vombatus ursinus) on yksi maailman kolmesta vompattilajista. Se on Vombatus-suvun ainoa laji ja uhanalaisuusluokitukseltaan elinvoimainen.
Metsäjänis (Lepus timidus) on jäniseläinten lahkoon kuuluva nisäkäs, joka on sopeutunut pohjoisen Euraasian oloihin.
Campbellinkääpiöhamsteri (Phodopus campbelli) on tunnettu aiemmin myös venäjänkääpiöhamsterin alalajina Phodopus sungorus campbelli, mutta nykyisin sen on todettu olevan oma lajinsa. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi...
Joutsenhanhi (Anser cygnoid) on uhanalainen hanhilaji. Joutsenhanhen kesytettyä muotoa kutsutaan kyhmyhanheksi.
Cyclura lewisi on siniharmaa leguaanilaji. Se elää endeemisenä ainoastaan Grand Caymanin saarella. Se on Caymansaarten kansalliseläin, ja yksi vanhimmaksi elävistä liskoista (mahdollisesti lähes 70 vuottalähde?).
Alppimurmeli (Marmota marmota) on Euroopassa osissa Alppeja ja Tatraa tavattava murmeli. Siirtoistutuksina sitä esiintyy myös sen luonnollisen levinneisyysalueen ulkopuolella. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt alppimurmelin...
Valkohäntäjänis (Lepus townsendii) on Pohjois-Amerikassa elävä jänislaji. Se on hiukan isompi kuin mustahäntäjänis, painaa aikuisena noin 2,7–3,5 kg. Se on väriltään muuten harmaanruskea, mutta vatsapuoli ja häntä ovat valkoiset ja selässä on...
Kiangi (Equus kiang) on suurin villiaaseista. Se on elinvoimainen laji, joka luokiteltiin aiemmin aasianvilliaasin alalajiksi. Lajia tavataan Tiibetin ylängön ja lähialueiden vuoristoniityillä ja aavikkoarojen keitailla. Se syö niittyheinää, saraa...
Haapana (Mareca penelope) on yleinen ja laajalle levinnyt sorsalaji.
Kenttämyyrä eli lännenkenttämyyrä (Microtus arvalis) on pienikokoinen, Euroopassa ja Aasiassa elävä myyrälaji.
Valkohäntägnuu (Connochaetes gnou) on eteläisessä Afrikassa elävä sorkkaeläin. Buurit ehtivät metsästää sen melkein sukupuuttoon, mutta laji on sittemmin runsastunut suojelun ansiosta. Suvun nimi tulee kreikan sanoista Konnos (”parta”) ja khaite...
Harmaamurmeli (Marmota caligata) on osissa Kanadaa ja Yhdysvaltoja Pohjois-Amerikan itäosissa tavattava murmeli. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen elinvoimaiseksi lajiksi.
Pikkukanadanhanhi (Branta hutchinsii) on pohjoisamerikkalainen hanhilaji. Se on erotettu omaksi lajikseen kanadanhanhesta vuonna 2004.
Herttua-apina (Pygathrix nemaeus) kuuluu lehtiapinoihin. Sillä on lyhyt ja tiheäkarvainen, silkinhohtoinen turkki, joka on väritykseltään kirjava. Ruumis on 61–76 cm ja häntä 56–76 cm pitkä.
Kouprei eli koupri eli sauvelinhärkä (Bos sauveli) on Kaakkois-Aasiassa elävä, erittäin huonosti tunnettu nautaeläimiin kuuluva sorkkaeläinlaji. Se on yksi arvoituksellisimmista ja uhanalaisimmista suurnisäkkäistä, ja sen asemasta omana lajinaan on...
Kanadanpyy (Falcipennis canadensis, synonyymeja Canachites canadensis ja Dendragapus canadensis) on Pohjois-Amerikan pohjoisosista kotoisin oleva keskikokoinen kanalintu, joka kuuluu aitokanojen heimoon.
Nummiriekko (Lagopus lagopus scoticus) on pohjoismaisen riekon (Lagopus lagopus) alalaji, joka elää Britteinsaarten nummilla, lähinnä Skotlannissa, Walesissa, Cornwallissa ja Irlannissa. Linnun pituus on noin 33–38 senttimetriä.Nummiriekon koko,...
Aavikkoleguaani eli aavikkoiguaani (Dipsosaurus dorsalis) on leguaanilaji, joka elää Yhdysvaltain lounaisosissa ja Meksikon luoteisosissa kuivilla puoliaavikoilla. Se on yksi yleisimmistä liskolajeista Mojaven ja Sonoran aavikoilla. Sitä esiintyy...
Amerikanpunasotka (Aythya americana) on sotkien sukuun kuuluva sorsalaji.
Flynkilpikonna (Carettochelys insculpta) on pystytaivuttajien alalahkoon kuuluva kilpikonnalaji. Se on sukunsa Carettochelys ainoa laji ja flynkilpikonnien heimon (Carettochelyidae) ainoa elävä edustaja. Flynkilpikonnaa tavataan eteläisestä...
Punaniskaturako (Tauraco erythrolophus) on turakojen heimoon kuuluva lintulaji.
Aavikkokaniini (Sylvilagus audubonii) on amerikankaniineihin kuuluva jänislaji.Aavikkokaniinin selkä on ruskeanharmaa ja vatsapuoli vaaleampi. Sillä on suuret silmät ja pöyheä, pyöreä häntä sekä pitkät, leveät korvat joissa on vain vähän karvaa....