Puumangusti
1 lajit
Puumangusti (Galidia elegans) on Madagaskarin saarella elävä madagaskarinmangusteihin kuuluva petoeläin. Se on saaren yleisin kotoperäinen petonisäkäs. Se elää metsissä yksin tai pienissä ryhmissä ja saalistaa enimmäkseen pikkunisäkkäitä, lintuja, munia ja sammakoita. Naaras synnyttää kerralla vain yhden poikasen. Puumangusti on sukunsa ainoa laji, mutta alalajeja tunnetaan kolme. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on rengashäntämangusti.
Puumangusti on endeeminen Madagaskarissa. Se on maan yleisin ja laajimmalle levinnyt kotoperäinen petonisäkäs. Nimialalaji G. e. elegans elää saaren itäosissa, G. e. dambrensis Pohjois-Madagaskarissa ja G. e. occidentalis Madagaskarin keskisessä länsiosassa. Lajia tavataan merenpinnan tasolta aina 1 950 metrin korkeuteen saakka. Korkeimmat elinpaikat ovat Andringitran massiivissa. Puumangustit ovat kuitenkin yleisimpiä alle 1 500 metrin korkeudessa kasvavissa metsissä.
Puumangustin elinympäristöä ovat kosteat trooppiset alankomaan sademetsät, vuoristometsät sekä kesävihannat trooppiset ja subtrooppiset kuivametsät etenkin läntisellä G. e. occidentalis-alalajilla. Puumangusteja on löydetty myös sekundäärimetsistä, mutta ne ovat aina olleet lähellä luonnontilaista metsää. Niitä näkee myös kaskiviljelyn synnyttämillä metsänreunoilla.
Puumangusti on pysynyt toistaiseksi suhteellisen runsaana ja laajalle levinneenä. Sitä tavataan myös usealla luonnonsuojelualueella. Puumangustien lukumäärä kuitenkin taantui yli 20 prosenttia kymmenessä vuodessa 1990-luvun alun ja vuosituhannen vaihteen välisenä aikana. Useimpien muiden Madagaskarin metsälajien tavoin puumangustin suurin uhka on metsien häviäminen maanviljelyn tieltä. Metsäkatoa aiheuttaa myös puuhiilen tuotanto ja polttopuun tarve. Lajia myös metsästetään joillain alueilla ja sitä on vainottu, koska se verottaa siipikarjaa. Myös metsästäjien mukana metsissä liikkuvat koirat tappavat puumangusteja. Jotkin alueen heimot käyttävät puumangustin tiettyjä ruumiinosia, kuten häntää, omiin kulttuurillisiin tarkoitusperiinsä. Joissain osissa saarta myös kilpailu vierasperäisten pikkusivettikissojen, koirien ja kissojen kanssa voi uhata puumangustia.
Puumangusti (Galidia elegans) on Madagaskarin saarella elävä madagaskarinmangusteihin kuuluva petoeläin. Se on saaren yleisin kotoperäinen petonisäkäs. Se elää metsissä yksin tai pienissä ryhmissä ja saalistaa enimmäkseen pikkunisäkkäitä, lintuja, munia ja sammakoita. Naaras synnyttää kerralla vain yhden poikasen. Puumangusti on sukunsa ainoa laji, mutta alalajeja tunnetaan kolme. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on rengashäntämangusti.
Puumangusti on endeeminen Madagaskarissa. Se on maan yleisin ja laajimmalle levinnyt kotoperäinen petonisäkäs. Nimialalaji G. e. elegans elää saaren itäosissa, G. e. dambrensis Pohjois-Madagaskarissa ja G. e. occidentalis Madagaskarin keskisessä länsiosassa. Lajia tavataan merenpinnan tasolta aina 1 950 metrin korkeuteen saakka. Korkeimmat elinpaikat ovat Andringitran massiivissa. Puumangustit ovat kuitenkin yleisimpiä alle 1 500 metrin korkeudessa kasvavissa metsissä.
Puumangustin elinympäristöä ovat kosteat trooppiset alankomaan sademetsät, vuoristometsät sekä kesävihannat trooppiset ja subtrooppiset kuivametsät etenkin läntisellä G. e. occidentalis-alalajilla. Puumangusteja on löydetty myös sekundäärimetsistä, mutta ne ovat aina olleet lähellä luonnontilaista metsää. Niitä näkee myös kaskiviljelyn synnyttämillä metsänreunoilla.
Puumangusti on pysynyt toistaiseksi suhteellisen runsaana ja laajalle levinneenä. Sitä tavataan myös usealla luonnonsuojelualueella. Puumangustien lukumäärä kuitenkin taantui yli 20 prosenttia kymmenessä vuodessa 1990-luvun alun ja vuosituhannen vaihteen välisenä aikana. Useimpien muiden Madagaskarin metsälajien tavoin puumangustin suurin uhka on metsien häviäminen maanviljelyn tieltä. Metsäkatoa aiheuttaa myös puuhiilen tuotanto ja polttopuun tarve. Lajia myös metsästetään joillain alueilla ja sitä on vainottu, koska se verottaa siipikarjaa. Myös metsästäjien mukana metsissä liikkuvat koirat tappavat puumangusteja. Jotkin alueen heimot käyttävät puumangustin tiettyjä ruumiinosia, kuten häntää, omiin kulttuurillisiin tarkoitusperiinsä. Joissain osissa saarta myös kilpailu vierasperäisten pikkusivettikissojen, koirien ja kissojen kanssa voi uhata puumangustia.
