Viinimäkikotilo (Helix pomatia) on tarhakotiloiden heimoon kuuluva kotilolaji. Suomessa esiintyvistä kotiloista se on kookkain.
Kotilon jalalla voi olla pituutta 6–7 cm. Kuori on oikeakierteinen, halkaisijaltaan noin 4–5 cm ja väriltään harmaa, keltainen tai ruskehtava.
Kotilo viihtyy niityillä ja pensaikossa, erityisesti mäkisessä maastossa. Se talvehtii kaivamassaan muutaman kymmenen senttimetrin syvyisessä onkalossa.
Suomessa viinimäkikotilo syö luonnossa muun muassa voikukanlehtiä ja eri pensaiden lehtiä. Ne tekevät harvoin suurta tuhoa puutarhoille, sillä ne syövät myös etanoiden munia ja raatoja.
Vaikka viinimäkikotilot ovat kaksineuvoisia, ne parittelevat touko-kesäkuun vaihteessa. Kotilot etsivät toisensa hajun perusteella ja aloittavat parittelun, joka voi kestää tunteja. Kotiloiden parittelu alkaa kotiloiden noustessa ”pystyasentoon” anturat vastakkain. Ne aloittavat parittelun koskettelemalla toisiaan alemmilla tuntosarvillaan toisen kotilon lemmennuolen kohdalta. Kotilot näyttävät toisilleen posenselvennä kohdalta kohoavat lemmennuolet ja ”ampuvat” ne toisen kotilon lemmennuoleen ja siirtävät siemennesteet toiseen kotiloon. Tämä vaihe kestää vain muutamia sekunteja. Parittelun jälkeenkin kotilot saattavat olla toisissaan kiinni monia tunteja. Kotilo kaivaa 2–4 senttimetriä syvän onkalon, jonne se parin päivän aikana laskee 10–100 halkaisijaltaan 4–6-millimetristä kalsiumkarbonaatin peittämää munaa. Sen jälkeen se täyttää onkalon, josta poikaset kuoriutuvat 7–14 päivän kuluessa.
