Indri (Indri indri) on Madagaskarin metsissä elävä, suurin jäljellä oleva puoliapina. Se on sukunsa Indri ainoa laji. Indri tunnetaan esimerkiksi sen laulusta. Kansainvälinen luonnonsuojeluliittoe li IUCN pon määritellyt sen äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Kannan kokoa ei tunneta varmuudella, mutta joidenkin arvioiden mukaan indrejä on vain 1 000–10 000.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Fr
FrugivoreAr
ArboreaalinenVa
Vanhat eläimetZo
ZoochorySa
Saarella endeemisetHy
Hyppivät eläimetHyppääminen on ponnahtamista lihasvoimalla tai muulla voimalla ylöspäin ja joskus samalla myös eteenpäin niin, että jalat ovat yhtäaikaises...
Ma
MaanpäällinenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetDo
DominanssihierarkiaEi
Ei siirtolainenI
alkaaIndri on suurin vielä elossa oleva puoliapinalaji. Painoa sillä on 6,5–9,5 kiloa. Ruumiin pituus on 640–720 mm ja hännän pituus 40–50 mm. Inrillä on suhteessa muuhun ruumiseen hyvin pitkät takajalat ja lyhyt häntä. Turkki on tiheä ja väritykseltään musta ja valkoinen.
Tarkempi väritys vaihtelee jonkin verran lajin levinneisyysalueen eteläosista pohjoiseen. Etelässä turkin valkoiset osat ovat selvemmin erotettavissa. Valkpoista väritystä on päälaella, niskassa, kaulalla, eturaajoissa, säärissä ja takaraajoissa. Värityksessä saattaa olla myös harmaan tai kellertävän sävyjä. Pohjoisessa yksilöt ovat etelän tapaan pääosin mustia, mutta niiden valkoiset ja harmaat alueet erottuvat huonommin. Etelän ja pohjoisen välissä indrit ovat väritykseltään näiden kahden välimaastossa. Maantieteellinen raja eri värimuotojen välillä ei ole myöskään selvä, vaan tummia yksilöitä esiintyy myös etelässä. Indrin naama on musta ja sitä ympäröi valkoinen kaulalle ulottuva rengas.
Indrin levinneisyysalue käsittää osia Madagaskarin itäosista Anjanaharibe-Sudista ja Antohaka Lavasta pohjoisessa Anosibe An'alan metsiin etelässä. Marojejyssä tai Masoalan kansallispuistoissa sitä ei tavata. Subfossiililöytöjen perusteella lajin levinneisyysalue on aikanaan ollut suurempi. Löytöjä on tehty Ankaranan vuorilta pohjoisessa ja Madagaskarin keskiylängöltä.
Lajin elinympäristö käsittää alavien maiden ja vuoristojen sademetsiä aina 1 800 metrin korkeuksille merenpinnasta. Tyypillisempiä esiintymsialueita ovat tosin matallammat seudut.
Indri on lähes yksinomaan päiväeläin. Öisin se liikkuu vain huonon sään tai petoeläimen liikkeellee ajamana. Lisääntymiskaudella ne voivat äännellä öisin. Indrit liikkuvat ryhmissä, jotka muodostuvat tyypillisimmin lisääntyvästä parista ja niiden mahdollisesta jälkikasvusta. Kokoa ryhmillä on tavallisesti näin kahdesta kuuteen. Koskemattomilla alueilla ryhmät ovat tavallsiesti pienempiä, kuin ihmisten häiritsemillä alueilla. Ryhmä liikkuu omalla alueellaan ja eri ryhmien alueet eivät juuri koskaan ole päällekkäisiä. Kotialueen koko vaihtelee paikasta riippuen noni 5 hehtaarista 40 hehtaariin. Eri indriryhmät voivat ottaa yhteen, jolloin ryhmien urokset tappelevat keskenään.
Yhteenottoja tyypillisempää on oman alueen puolustaminen laulaen. Indrit ovat hyvin äänekkäitä eläimiä ja niiden laulu voi kuulua kahden kilometrin päähän. Tyypillisimmin indrit laulavat päivän aikana kello 6.00–13.00. Laulut tehdään puuskittain. Yleensä ne kestävät 45 sekuntia ja pisimmillään noin kolme minuuttia. Laululla paitsi puolustetaan omaa kotialuetta, mutta sillä voidaan myös pitää omaa ryhmää koossa. Mahdollista on myös, että indrit mainostavat omaa sukukelpoisuuttaan laulaen. Laulun ohella indrit antavat petolinnuista ärjähdyksen omaisen varoitusäänen. Maassa liikkuvista uhista, kuten fossista, annetaan torven omainen äänähdys. Äänien ohella indrit voivat tehdä oksiin ja puunrunkoihin hajumerkkejä rauhasillaan.
Tavallisesti indri ei liiku kotialueellaan kovinkaan paljon päivän aikana. Päivässä kuljettu matka on keskimäärin 770 metriä. Puiden latvoissa se voi tehdä jopa kymmenen metrin loikkia oksalta tai puusta toiseen. Päivisin indri on aktiivinen viidestä yhteentoista tuntiin riippuen säästä ja vuodenajasta. lepäämiseen kuluu keskimäärin kahdeksan tuntia. Ryhmät kerääntyvät nukkumaan ennen hämärän laskeutumista. Emot nukkuvat poikastensa kanssa, mutta urokset nukkuvat tyypillisesti noin 2–50 metrin päässä. Naarasta sen nukkuessa liian lähelle tuleva uros saatetaan läimäyttää tiehensä.
Indrin pääasiallisen ravinnonlähteen muodostavat nuoret lehdet. Niiden lisäksi se saattaa syödä myös kukkia, hedelmiä, siemeniä ja kaarnaa. Ruokavalion koostumus vaihtelee jonkin verran vuodenajan mukaan. Ajoittain indrit laskeutuvat maahan syödäkseen maata. Mahdollinen selitys maan syömiselle on indrin syömät myrkylliset siemenet, joiden vaikutuksia maan syöminen saattaa lievittää.
Indrit parittelevat joulukuun ja maaliskuun välisenä aikana. Emot synnyttävät yhden poikasen toukokuun ja kesäkuun välillä. Naaras synnyttää kahden tai kolmen vuoden välein. Emo kantaa poikastaan aluksi vatsapuolellaan ja noin neljän kuukauden iästä lähtien selässään. Poikanen liikku itsenäisesti kahdeksan kuukauden ikäisenä, mutta pysyttelee emon tuntumassa vielä yli vuoden ikäisenä. Sukukypsiä indreistä tulee seitsemästä yhdeksään -vuotiaina. Urokset ja naaraat lähtevät täysikasvuisina omasta ryhmästään.
