Pöllöpapukaija
Kakapo eli pöllöpapukaija (Strigops habroptila) on Uudessa-Seelannissa tavattava äärimmäisen uhanalainen uudenseelanninpapukaijalaji. Papukaijalinnuista se on painavin ja ainoa lentokyvytön laji.
Kakapo kasvaa yli 60 cm pitkäksi. Sen väritys selkäpuolelta on tummanvihreä ja vatsapuolelta vaaleanruskea. Pyrstö on joko tummanvihreä tai tummanruskea. Kakapo painaa yhdestä neljään kilogrammaa ja voi elää ainakin 90-vuotiaaksi.
Koska Uudessa-Seelannissa ei ollut nisäkkäitä ennen maorien tuloa, elivät kakapot hyvin samalla tavalla kuin jänikset. Kakapot ovat yöaktiivisia lintuja. Päivällä ne lepäävät puiden alla tai koloissa, mutta yöllä ne kulkevat myös reviirinsä ulkopuolella. Kakapot eivät osaa lentää, mutta ovat erityisen taitavia kiipeilijöitä. Ne kipuavat vaivattomasti puun ylimmällekin oksalle, josta ne hyppäävät maahan samalla siipiään räpytellen. Maassa ne liikkuvat hämmästyttävän nopeasti juoksemalla ja välillä ilmassa liitäen.
Kakapot syövät kasvien versoja, siemeniä, hedelmiä, marjoja, pähkinöitä, silmuja, juuria, sammalta, sieniä ja puun kuorien alla eläviä toukkia, joita ne helposti kaivavat ulos kätevänmuotoisen nokkansa avulla. Kaikkein mieluiten ne syövät kotukutukun eli erään verenpisaran (Fuchsia excorticata) hedelmiä. Kakapon ateriointijäljet ovat lajille tyypillisiä: ne pureskelevat lehtiä juoden vain mehun ja jättävät oksille roikkumaan kuitupitoisia vettyneitä palloja, jotka auringossa kuivuvat valkoisiksi.
Kakapo on ainoa papukaijalaji, jolla on ryhmäsoidin. Koiraat kerääntyvät öisin tietylle paikalle ja kuopivat maahan keilamaisia kuoppia, johon ne asettuvat ja alkavat huudella mahdollisimman kovaa, äänellä, joka kaikuu laaksossa herättäen naaraiden huomion. Kakapon ääntely on papukaijamaista "raakkumista", mutta sen muu ääntely saattaa muistuttaa erehdyttävästi sian röhkinää tai aasin kiljumista. Koiraiden yöllinen huhuilu voi kuulua jopa kahdeksan kilometrin päähän. Naaraskakapon huomattua uroksen aloittaa uroskakapo soidinmenon pumppaamalla itsensä täyteen ilmaa näyttääkseen mahdollisimman isolta.
Kakapo pesii maassa, jossa munat ovat vaarassa joutua esimerkiksi rottien saaliiksi. Pesä on kallionhalkeamassa tai puun juurien välisessä onkalossa. Se on halkaisijaltaan noin 60 cm ja korkeudeltaan noin 30 cm oleva maakasa, jonka pesäkuppi on vuorattu puun lastuilla ja höyhenillä. Naaras munii yhden tai kaksi, harvoin kolme munaa. Muninnassa on päivien taukoja, joten poikaset pesässä voivat olla hyvin eri-ikäisiä. Haudonta-aika on noin kuukausi. Ilmeisesti vain naaras hautoo ja hoitaa poikasia. Naaras on sukukypsä aikaisintaan kuuden vuoden ikäisenä. Pesintää ei tapahdu vuosittain, vaan laji on riippuvainen eräiden kasvien, etenkin maorinpihkatippion (Dacrydium cupressinum) siementuotosta, joka tapahtuu 2–5 vuoden välein.
