Kiribati
513 lajit
Kiribatin tasavalta eli Kiribati on saarivaltio Tyynellä valtamerellä.
Maantiede
Kiribati muodostuu erillisistä saarista ja saariryhmistä. Valtiolle nimen antaneet Gilbertsaaret koostuvat 16 atollista noin 1 500 kilometriä Fidžin pohjoispuolella. Phoenixsaaret koostuvat kahdeksasta atollista ja korallisaaresta noin 1 800 kilometriä Gilbertsaarilta kaakkoon. Linesaariin kuuluu yhdeksän atollin ja saarta noin 3 300 kilometriä itään Gilbertsaarilta. Banaba on muista erillään oleva saari Naurun ja Gilbertsaarten välillä. Kolme Linesaarista on Yhdysvaltain hallinnassa. Saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 811 km2.
Banaba on kohonnut korallisaari, jossa oli ennen paljon fosfaatteja, mutta ne on pääosin louhittu loppuun. Valtion korkein kohta on Banaballa sijaitseva 81 metriä merenpinnasta kohoava nimeämätön nyppylä. Muu osa Kiribatia koostuu pienistä riutoista ja hiekkaisista saarista, jotka ulottuvat vain muutamia metrejä merenpinnan yläpuolelle. Kiritimati (tunnettu myös nimellä Joulusaari) Linesaarilla on maailman suurin atolli. Koska Kiribatin saaret ovat vain vaivoin merenpinnan yläpuolella, ilmaston lämpenemisestä aiheutuva merenpinnan nousu on suuri riski koko valtion olemassaololle.
Maaperä on ohut ja kalkkipitoinen, joten maanviljely on vaikeaa. Paikalliset ovat kuitenkin kehittäneet kompostointiin perustuvan viljelymenetelmön, jonka turvin harjoitetaan lähinnä kotitarveviljelyä.
Kansainvälinen päivämääränraja kulki aikaisemmin Kiribatin alueen kautta ja jakoi sen kahtia. Täten maan itäosissa oli eri päivämäärä kuin länsiosissa. Vuoden 1995 alussa päivämääränraja siirrettiin kulkemaan valtion aluevesien itärajaa pitkin. Asumaton Carolinen atolli, 150°25′ läntistä pituutta, on siitä lähtien ollut vuodenvaihteessa aina ensimmäinen paikka, jossa uusi vuosi alkaa. Vuosituhannen vaihtuessa sen uudeksi nimeksi suunniteltiin Millennium Islandia.
Eteläisimmillä Gilbertsaarilla, Phoenixsaarilla ja Banaballa vallitsee kuiva merellinen päiväntasaajan ilmasto, kun taas valtion pohjoisemman osan saarilla on kosteampi trooppinen ilmasto. Lämpötila on kaikkialla 24–30 °C. Sademäärässä on suuria eroja saarelta toiselle ja vuodesta toiseen: kuivimpina vuosina eräät Gilbert- ja Phoenixsaaret saavat alle 200 mm, kun taas pohjoisimmilla Gilbertsaarilla voi sataa yli 3 000 mm vuodessa.
Kiribatin alkuperäinen kasvillisuus on kärsinyt pahoin ihmisen toimista, ja noin puolet kasvilajeista on uhanalaisia tai jopa häviämisen partaalla. Kookospalmu, kirjokairapalmu ja leipäpuut ovat nykyään yleisimpiä villinä kasvavia kasveja. Kiribatilla ei ole alkuperäisiä nisäkäslajeja, mutta 75 lintulajista linenkerttunen on kotoperäinen. Vuonna 2006 Kiribati perusti 184 700 neliökilometrin laajuisen meriensuojelualueen. Se on kaksi kertaa Portugalin kokoinen, ja siihen kuuluu kahdeksan asumatonta atollia. Alueella elää noin 120 korallilajia ja 500 kalalajia. Alue sijaitsee muuttoreitin varrella, joten monet merilinnut ja merikilpikonnat liikkuvat siellä usein.
Kiribatin tasavalta eli Kiribati on saarivaltio Tyynellä valtamerellä.
Maantiede
Kiribati muodostuu erillisistä saarista ja saariryhmistä. Valtiolle nimen antaneet Gilbertsaaret koostuvat 16 atollista noin 1 500 kilometriä Fidžin pohjoispuolella. Phoenixsaaret koostuvat kahdeksasta atollista ja korallisaaresta noin 1 800 kilometriä Gilbertsaarilta kaakkoon. Linesaariin kuuluu yhdeksän atollin ja saarta noin 3 300 kilometriä itään Gilbertsaarilta. Banaba on muista erillään oleva saari Naurun ja Gilbertsaarten välillä. Kolme Linesaarista on Yhdysvaltain hallinnassa. Saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 811 km2.
Banaba on kohonnut korallisaari, jossa oli ennen paljon fosfaatteja, mutta ne on pääosin louhittu loppuun. Valtion korkein kohta on Banaballa sijaitseva 81 metriä merenpinnasta kohoava nimeämätön nyppylä. Muu osa Kiribatia koostuu pienistä riutoista ja hiekkaisista saarista, jotka ulottuvat vain muutamia metrejä merenpinnan yläpuolelle. Kiritimati (tunnettu myös nimellä Joulusaari) Linesaarilla on maailman suurin atolli. Koska Kiribatin saaret ovat vain vaivoin merenpinnan yläpuolella, ilmaston lämpenemisestä aiheutuva merenpinnan nousu on suuri riski koko valtion olemassaololle.
Maaperä on ohut ja kalkkipitoinen, joten maanviljely on vaikeaa. Paikalliset ovat kuitenkin kehittäneet kompostointiin perustuvan viljelymenetelmön, jonka turvin harjoitetaan lähinnä kotitarveviljelyä.
Kansainvälinen päivämääränraja kulki aikaisemmin Kiribatin alueen kautta ja jakoi sen kahtia. Täten maan itäosissa oli eri päivämäärä kuin länsiosissa. Vuoden 1995 alussa päivämääränraja siirrettiin kulkemaan valtion aluevesien itärajaa pitkin. Asumaton Carolinen atolli, 150°25′ läntistä pituutta, on siitä lähtien ollut vuodenvaihteessa aina ensimmäinen paikka, jossa uusi vuosi alkaa. Vuosituhannen vaihtuessa sen uudeksi nimeksi suunniteltiin Millennium Islandia.
Eteläisimmillä Gilbertsaarilla, Phoenixsaarilla ja Banaballa vallitsee kuiva merellinen päiväntasaajan ilmasto, kun taas valtion pohjoisemman osan saarilla on kosteampi trooppinen ilmasto. Lämpötila on kaikkialla 24–30 °C. Sademäärässä on suuria eroja saarelta toiselle ja vuodesta toiseen: kuivimpina vuosina eräät Gilbert- ja Phoenixsaaret saavat alle 200 mm, kun taas pohjoisimmilla Gilbertsaarilla voi sataa yli 3 000 mm vuodessa.
Kiribatin alkuperäinen kasvillisuus on kärsinyt pahoin ihmisen toimista, ja noin puolet kasvilajeista on uhanalaisia tai jopa häviämisen partaalla. Kookospalmu, kirjokairapalmu ja leipäpuut ovat nykyään yleisimpiä villinä kasvavia kasveja. Kiribatilla ei ole alkuperäisiä nisäkäslajeja, mutta 75 lintulajista linenkerttunen on kotoperäinen. Vuonna 2006 Kiribati perusti 184 700 neliökilometrin laajuisen meriensuojelualueen. Se on kaksi kertaa Portugalin kokoinen, ja siihen kuuluu kahdeksan asumatonta atollia. Alueella elää noin 120 korallilajia ja 500 kalalajia. Alue sijaitsee muuttoreitin varrella, joten monet merilinnut ja merikilpikonnat liikkuvat siellä usein.
