Karhu eli ruskeakarhu (Ursus arctos) on Euroopan suurimpia petoeläimiä. Sen eri alalajeja tavataan monilla alueilla Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Karhun pituus on 135–250 senttimetriä ja paino 60–300 kilogrammaa, uros on selvästi suurempi kuin...
Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...
Mesimäyrä (Mellivora capensis) (tunnetaan myös nimillä rateli ja hunajamäyrä) on Afrikassa ja Länsi- ja Etelä-Aasiassa tavattava näätäeläin. Mesimäyrää esiintyy erityisesti Kalaharin aavikolla.Eläimen nimi viittaa siihen, että mesimäyrät ovat...
Villisika eli metsäkarju (Sus scrofa) on sorkkaeläimiin kuuluva suurikokoinen sikalaji ja useimpien, mutta ei kaikkien kesyjen sikojen kantamuoto. Sen pääasiallista esiintymisaluetta on Euraasian lauhkea lehtimetsävyöhyke. Suomeen villisika on...
Kettu eli punakettu (Vulpes vulpes) on koiraeläin. Se on maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin: sen levinneisyysalue käsittää lähes koko Pohjois-Amerikan ja Euraasian. Lisäksi Pohjois-Afrikassa elää jonkin verran kettuja.Kettu on aikaisemmin...
Aavikkoilves (Caracal caracal) on kuivassa ja kuumassa ilmastossa elävä elinvoimainen kissaeläinlaji, jota tavataan kuivilla alueilla Pohjois-Afrikassa, suuressa osassa Saharan eteläpuolista Afrikkaa, Arabian niemimaan ja Araljärven välisellä...
Kotihiiri (Mus musculus) on pieni ihmisasumusten ja varastojen liepeillä viihtyvä jyrsijälaji. Kotihiiri pääsee helposti asuinrakennusten sisätiloihin jopa alle senttimetrin kokoisesta kolosta ja erilaisten materiaalien läpi. Se on aktiivisin...
Kultasakaali (Canis aureus) eli sakaali (pers. šaġāl) on keskikokoinen ja siro koiraeläinlaji. Lajin nimestä on käytetty myös kirjoitusasuja šakaali ja shakaali, mutta näitä pidetään vanhentuneina. Sakaali on kaikkiruokainen, ja sillä on pitkät...
Juovahyeena (Hyaena hyaena) on ruskohyeenan läheinen sukulainen. Se elää Pohjois- ja Itä-Afrikan, Lähi-idän, Pakistanin ja Intian autiomaissa. Euroopasta laji on kuollut sukupuuttoon, Turkin Anatoliassa sitä vielä tavataan.
Mäyrä (Meles meles) on ahman jälkeen suurin Suomessa elävä näätäeläin. Se tunnetaan myös nimillä euraasianmäyrä ja metsäsika.
Lumikko (Mustela nivalis) on pienin näätäeläin. Pienuus mahdollistaa saalistamisen myyrien lumeen kaivamissa koloissa. Lumikon lähisukulainen on sitä vain vähän suurempi kärppä. Lumikosta käytettyjä muita nimityksiä ovat pieni portimo (portimo on...
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Kalliotamaani eli kapintamaani (Procavia capensis) on tamaanien lahkoon kuuluva nisäkäs, joka elää Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Se on tamaanilajeista laajimmalle levinnyt. Kalliotamaani on erinomainen kiipeilijä erikoisrakenteisen...
Viidakkokissa eli kaislikkokissa eli ruovikkokissa (Felis chaus) on pieni kissaeläin, jolla on pitkät jalat ja terävät korvat. Se elää Aasian eteläosissa ja Koillis-Afrikassa. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta nimeä suokissa.
Saukko eli euraasiansaukko (Lutra lutra) on vesielämään sopeutunut näätäeläin (Mustelidae). Turkin takia saukko oli aikaisemmin haluttu riistaeläin, joten sen kanta pieneni voimakkaasti monilla alueilla metsästyksen vuoksi.Suomessakin saukko on...
Pullokuonodelfiini eli pullonokkadelfiini (Tursiops truncatus) on yleisin ja tunnetuin delfiinilaji. Lajia tavataan miltei kaikissa merissä paitsi napa-alueiden merialueilla. Yleensä delfinaarioissa olevat delfiinit ovat pullokuonodelfiinejä....
Munkkihylje (Monachus monachus) on Välimerellä ja sen ympäristössä elävä uhanalainen hyljelaji. Se on yksi alkeellisista munkkihylkeistä.
Kivinäätä eli koivunäätä eli pihanäätä (Martes foina) on Euroopassa ja Aasiassa elävä näätäeläin. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on kylänäätä.
Etruskipäästäinen (Suncus etruscus) on pienikokoinen päästäislaji ja kevyin kaikista tunnetuista nisäkkäistä.Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä vähäpäästäinen.
Rissondelfiini eli harmaadelfiini (Grampus griseus) on ainoa Grampus-sukuun kuuluva delfiinilaji. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin uudeksi nimeksi isodelfiiniä.
Egyptinkoirankuonolepakko eli afrikanronkko (Rousettus egyptiacus) on keskikokoinen hedelmälepakko, jonka levinneisyysalue ulottuu Senegalista yli lähes koko Afrikan ja Etu-Aasian Pakistaniin asti. Sitä tavataan myös Kyproksella ja Turkissa....
Korvasiili eli pitkäkorvasiili eli ”egyptiläinen pitkäkorvasiili” (Hemiechinus auritus) on pienikokoinen siililaji, jota pidetään myös lemmikkinä.
Ikneumoni eli egyptinmungo (Herpestes ichneumon) on laajalle levinnyt mangustilaji, joka on tunnettu myös nimillä faaraorotta ja egyptinmangusti. Sen nimi tulee kreikan "jäljittäjää" tarkoittavasta sanasta, sillä niitä käytettiin muinaisessa...
Vaivaislepakko (Pipistrellus pipistrellus) on siippojen heimoon kuuluva lepakkolaji.Aikaisemmin Pipistrellus pipistrellus tunnettiin nimellä kääpiölepakko. Laji kuitenkin jaettiin kahdeksi eri lajiksi, jolloin Pipistrellus pygmaeus piti nimen...
Tiikerihilleri eli kirjohilleri (Vormela peregusna) on keskikokoinen kirjava näätäeläin. Se on sukunsa ainoa laji.Tiikerihillerillä on lyhyet jalat ja pitkä selkä. Pään ja vartalon yhteispituus on 28–48 cm, häntä lisää eläimen pituutta 15–20 cm....
Isohevosenkenkäyökkö eli euroopanisoherkko (Rhinolophus ferrumequinum) on lepakko, joka elää Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa. Laji voi elää jopa 30-vuotiaaksi ja se on saanut nimensä hevosenkengän muotoisesta osasesta nenässään.
Kapinrusakko (Lepus capensis) on lämpimässä ilmastossa elävä jänislaji. Sen levinneisyysalue ulottuu Afrikan eteläkärjestä Etelä-Kiinaan. Se on jaettu 80 alalajiin, ja osa niistä saattaa olla varsinaisia erillisiä lajeja. Eri alueilla elävien...
Metsähiiri eli isometsähiiri (Apodemus flavicollis) on eurooppalainen hiirilaji.
Isolepakko (Nyctalus noctula) on lepakkolaji. Se on Euroopan suurimpia lepakkolajeja.
Jättiläissiippa eli isosiippa (Myotis myotis) on siippojen heimoon kuuluva lepakkolaji. Lajia esiintyy Keski- ja Etelä-Euroopassa, Luoteis-Afrikassa ja Vähä-Aasiassa.Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti lajille uutta suomenkielistä nimeä ”isosiippa”.
Kääpiöhevosenkenkäyökkö (Rhinolophus hipposideros) on hevosenkenkäyökköjen heimoon kuuluva lepakkolaji. Lajin uudeksi nimeksi on nisäkäsnimistötoimikunta ehdottanut euroopanpikkuherkkoa.Sen siipien kärkiväli on 19–25 cm ja vartalo 4–4,5 cm sekä...
Idänsiili eli itäsiili (Erinaceus concolor) on siililaji.
Persianorava (Sciurus anomalus) on oravien heimoon kuuluva laji. Sen levinneisyysalue ulottuu Kreikasta Iraniin. Se muistuttaa oravaa, mutta on sitä vähän pienempi. Se on noin 20 cm pitkä ja häntä on noin 13–17 cm pitkä. Turkin värisävy on talvella...
Kotipäästäinen eli puutarhapäästäinen (Crocidura suaveolens) on päästäislaji.
Lumimyyrä (Chionomys nivalis syn. Microtus nivalis) on myyrälaji. Ruumiin pituus on suurimmillaan 14 cm ja häntä 7,5 cm pitkä. Takajalan pituus on 1,3–1,8 cm. Lumimyyrä painaa noin 40–68 g. Takajalan pohjassa on 6 anturaa. Sen kuonolla on suuria...
Doggilepakko eli euroopandoggilepakko (Tadarida teniotis) on lähinnä Välimeren ympäristön valtioissa ja Kauko-Idässä esiintyvä lepakkolaji, joka kuuluu doggilepakoiden heimoon. Yhdyskunnat koostuvat 5-100 yksilöstä, mutta myös 300-400 yksilön...
Ruskosiippa (Myotis emarginatus) on siippojen heimoon kuuluva lepakkolaji.
