Susi eli harmaasusi (Canis lupus) on koiraeläimiin kuuluva nisäkäs. Susi jaetaan nykyisin lähteestä riippuen 32–37 alalajiin, joista osa on jo kadonnut.Susi on levinnyt suureen osaan pohjoista pallonpuoliskoa arktisilta alueilta Meksikon ja Intian...
Karhu eli ruskeakarhu (Ursus arctos) on Euroopan suurimpia petoeläimiä. Sen eri alalajeja tavataan monilla alueilla Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Karhun pituus on 135–250 senttimetriä ja paino 60–300 kilogrammaa, uros on selvästi suurempi kuin...
Villisika eli metsäkarju (Sus scrofa) on sorkkaeläimiin kuuluva suurikokoinen sikalaji ja useimpien, mutta ei kaikkien kesyjen sikojen kantamuoto. Sen pääasiallista esiintymisaluetta on Euraasian lauhkea lehtimetsävyöhyke. Suomeen villisika on...
Kettu eli punakettu (Vulpes vulpes) on koiraeläin. Se on maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin: sen levinneisyysalue käsittää lähes koko Pohjois-Amerikan ja Euraasian. Lisäksi Pohjois-Afrikassa elää jonkin verran kettuja.Kettu on aikaisemmin...
Kärppä eli portimo (Mustela erminea) on näätäeläimiin kuuluva pienikokoinen petoeläin, joka elää pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeissa ja viileissä oloissa, muun muassa Suomessa.Kärpän tärkeintä ravintoa ovat vesi-, metsä- ja peltomyyrät sekä oravat...
Saksanhirvi eli punahirvi eli isokauris (Cervus elaphus) on hirvieläinten heimoon ja jalohirvien alaheimoon kuuluva sorkkaeläinlaji, jota tavataan Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Se on ainoa Euroopassa luontaisesti esiintynyt...
Kotihiiri (Mus musculus) on pieni ihmisasumusten ja varastojen liepeillä viihtyvä jyrsijälaji. Kotihiiri pääsee helposti asuinrakennusten sisätiloihin jopa alle senttimetrin kokoisesta kolosta ja erilaisten materiaalien läpi. Se on aktiivisin...
Ilves (Lynx lynx) on keskikokoinen kissaeläin, joka on yksi laajimmalle levittäytyneistä kissoista. Sen asuinalue käsittää suuren osan Euraasiaa, ja sen kanta on vahvimmillaan Venäjällä, Fennoskandiassa, Baltiassa ja Karpaateilla. Lajin...
Näätä eli mäntynäätä (Martes martes) on näätäeläimiin kuuluva nisäkäslaji. Se on heimonsa tyypillinen edustaja ja siksi antanut nimensäkin sille. Sitä tavataan lähes koko Euroopassa sekä osissa Lähi-itää, Kaukasuksella ja Siperian länsiosissa. Näätä...
Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva nisäkäslaji. Oravaa esiintyy Euraasian pohjoisosien metsissä ja suurimmassa osassa Eurooppaa.Aikuinen orava painaa keskimäärin noin 300 grammaa ja on häntineen noin 35 senttimetriä pitkä. Sen...
Gemssi (Rupicapra rupicapra) on Euroopan ja Länsi-Aasian vuoristoissa elävä lyhytsarvinen vuohieläin.
Metsäkauris (Capreolus capreolus) on Euroopassa yleisenä elävä pienikokoinen, lyhythäntäinen ja monenlaisiin elinympäristöihin sopeutunut hirvieläin. Laji on levittäytynyt Suomeen 1900-luvulla sekä luontaisesti että siirtoistutusten avulla, ja...
Mäyrä (Meles meles) on ahman jälkeen suurin Suomessa elävä näätäeläin. Se tunnetaan myös nimillä euraasianmäyrä ja metsäsika.
Lumikko (Mustela nivalis) on pienin näätäeläin. Pienuus mahdollistaa saalistamisen myyrien lumeen kaivamissa koloissa. Lumikon lähisukulainen on sitä vain vähän suurempi kärppä. Lumikosta käytettyjä muita nimityksiä ovat pieni portimo (portimo on...
Hilleri eli lahokas (Mustela putorius) on eurooppalainen näätäeläinlaji, joka on melko huonosti sopeutunut Suomen talviolosuhteisiin. Ongelmaksi muodostuu lähinnä ravinnon saanti, ei niinkään kylmyys. Tämän vuoksi hilleriä esiintyykin paljon...
Rusakko eli peltojänis (Lepus europaeus) on jäniseläimiin kuuluva laji, joka esiintyy alkuperäisenä Euroopassa ja Aasian länsiosissa. Sitä metsästetään ravinnoksi ja turkkinsa takia. Vuonna 2013 Suomessa metsästettiin noin 66 100 rusakkoa.
Saukko eli euraasiansaukko (Lutra lutra) on vesielämään sopeutunut näätäeläin (Mustelidae). Turkin takia saukko oli aikaisemmin haluttu riistaeläin, joten sen kanta pieneni voimakkaasti monilla alueilla metsästyksen vuoksi.Suomessakin saukko on...
Pikkumetsähiiri (Apodemus sylvaticus) on Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa elävä metsähiiren ja peltohiiren sukulainen. Se on Euroopan yleisimpiä nisäkkäitä.
Kivinäätä eli koivunäätä eli pihanäätä (Martes foina) on Euroopassa ja Aasiassa elävä näätäeläin. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on kylänäätä.
Etruskipäästäinen (Suncus etruscus) on pienikokoinen päästäislaji ja kevyin kaikista tunnetuista nisäkkäistä.Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä vähäpäästäinen.
Vesimyyrä (Arvicola amphibius, aiemmin Arvicola terrestris, suom. aiemmin suurempi ojamyyrä) on Keski- ja Pohjois-Euroopassa ja Luoteis-Aasiassa esiintyvä jyrsijälaji. Sen levinneisyys ulottuu idässä Venäjän Lenajokeen ja Himalajalle asti. Se on...
Metsäpäästäinen (Sorex araneus) on pienikokoinen euraasialainen nisäkäslaji, Suomen nisäkkäistä metsämyyrän ohella runsaslukuisin.
Vaivaishiiri (Micromys minutus) on pienikokoinen jyrsijälaji, jota tavataan Euroopassa ja Aasiassa. Se on vaivaishiirten (Micromys) suvun ainoa laji.Vankeudessa kasvatettuja vaivaishiiriä pidetään joskus lemmikkieläiminä. Luonnonvaraiset...
Kontiainen eli aiemmalta nimeltään maamyyrä (Talpa europaea) on pääasiassa maan alla elävä hyönteissyöjä. Se ei ole läheistä sukua myyrille, jotka ovat jyrsijöitä. Sekaannusten välttämiseksi Kielitoimisto suosittaa nykyään kontiainen-nimen käyttöä...
Kenttämyyrä eli lännenkenttämyyrä (Microtus arvalis) on pienikokoinen, Euroopassa ja Aasiassa elävä myyrälaji.
Vaivaislepakko (Pipistrellus pipistrellus) on siippojen heimoon kuuluva lepakkolaji.Aikaisemmin Pipistrellus pipistrellus tunnettiin nimellä kääpiölepakko. Laji kuitenkin jaettiin kahdeksi eri lajiksi, jolloin Pipistrellus pygmaeus piti nimen...
Tiikerihilleri eli kirjohilleri (Vormela peregusna) on keskikokoinen kirjava näätäeläin. Se on sukunsa ainoa laji.Tiikerihillerillä on lyhyet jalat ja pitkä selkä. Pään ja vartalon yhteispituus on 28–48 cm, häntä lisää eläimen pituutta 15–20 cm....
Pähkinähiiri eli pähkinäunikeko (Muscardinus avellanarius) on unikekoihin kuuluva pieni jyrsijä.
Metsämyyrä (Clethrionomys glareolus, syn. Myodes glareolus) on punaruskea, pääasiassa metsissä elävä jyrsijälaji. Se on hyvin yleinen Euroopassa ja elää lähes koko mantereella ja myös Siperiassa Baikaljärvelle saakka. Metsämyyrä syö pääasiallisesti...
Isohevosenkenkäyökkö eli euroopanisoherkko (Rhinolophus ferrumequinum) on lepakko, joka elää Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa. Laji voi elää jopa 30-vuotiaaksi ja se on saanut nimensä hevosenkengän muotoisesta osasesta nenässään.
Metsähiiri eli isometsähiiri (Apodemus flavicollis) on eurooppalainen hiirilaji.
Vesipäästäinen (Neomys fodiens) on Suomessa rauhoitettu nisäkäs.Lajin tieteellinen nimi muodostuu kreikan kielen sanoista neo (minä uin) ja mus (hiiri). Tieteellinen lajinimi, fodiens tarkoittaa kaivavaa. Vesipäästäinen on Suomen ainoa myrkyllinen...
Siiseli eli lännensiiseli (Spermophilus citellus) on oravien heimoon (Sciuridae) kuuluva jyrsijä. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin euroopansuslikki.
Vesisiippa (Myotis daubentonii) on lepakkolaji, jota tavataan pääasiassa Etelä-Suomessa, mutta sitä tavataan Keski-Suomeen saakka. Vesisiippa on yleinen koko Euroopassa. Vesisiippa kuuluu kapeasiipisiin lepakkolajeihin.
Isolepakko (Nyctalus noctula) on lepakkolaji. Se on Euroopan suurimpia lepakkolajeja.
Erinaceus roumanicus on siililaji. Se on aiemmin luokiteltu siilin (Erinaceus europaeus) ja idänsiilin (Erinaceus concolor) alalajiksi.
Vaivaispäästäinen (Sorex minutus) on Suomessa rauhoitettu nisäkäs.
Jättiläissiippa eli isosiippa (Myotis myotis) on siippojen heimoon kuuluva lepakkolaji. Lajia esiintyy Keski- ja Etelä-Euroopassa, Luoteis-Afrikassa ja Vähä-Aasiassa.Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti lajille uutta suomenkielistä nimeä ”isosiippa”.
