Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Miekkavalas (Orcinus orca) on suurin delfiinien heimoon kuuluvista valaslajeista. Se on päältä musta ja alta valkea sukkulamainen valas, jolla on korkea selkäevä. Miekkavalaskoiras voi painaa lähes 10 tonnia ja olla melkein 10 metrin pituinen....
Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...
Jättiläiskalmarit (Architeuthidae) ovat kalmarien lahkoon kuuluvia mustekaloja, jotka ovat kolossikalmarin jälkeen maailman toiseksi suurikokoisimpia selkärangattomia eläimiä. Jättiläiskalmarien heimossa on vain yksi suku, Architeuthis, mutta lajien...
Ryhävalas (Megaptera novaeangliae) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva, oman sukunsa ainoa laji. Sitä tavataan kaikilla maailman merillä ja ne suosivat matalia rannikkovesiä.Ryhävalas tunnetaan erityisesti ruumiinkokoonsa nähden pitkistä kylkievistä,...
Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...
Liemikilpikonna (Chelonia mydas) on 0,8–1 metrin pituiseksi ja 200 kilon painoiseksi kasvava merikilpikonnalaji. Sen kilpi on väriltään yleensä oliivinvihreä tai tummanruskea, eikä se kykene vetämään päätään kilpensä sisälle. Sitä käytetään...
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on...
Merileopardi eli leopardihylje (Hydrurga leptonyx) on Eteläisessä jäämeressä elävä varsinaisiin hylkeisiin kuuluva hyljelaji. Se voi kasvaa jopa 3,5 metrin pituiseksi. Merileopardit saalistavat krilliäyriäisiä, kalaa, kalmareita, pingviinejä ja...
Pikkumiekkavalas (Pseudorca crassidens) on yksi suurimmista delfiinilajeista. Se muistuttaa miekkavalasta ulkonäöltään ja käytökseltään, molemmat hyökkäävät toisten valaiden kimppuun ja tappavat niitä. Pikkumiekkavalas on Pseudorca-suvun ainoa...
Jättiläisalbatrossi (Diomedea exulans) on albatrossien (Diomedeidae) heimoon kuuluva suurikokoinen merilintu.
Mustajoutsen (Cygnus atratus) on Australiasta ja Uudesta-Seelannista kotoisin oleva vesilintu, jota tavataan Euroopassa tarhoissa ja tarhakarkulaisena. Kotimaassaan se on rauhoitettu laji. Mustajoutsen on myös Länsi-Australian osavaltion...
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Sinipingviini (Eudyptula minor) on maailman pienin pingviinilaji. Se on lentokyvytön kuten kaikki pingviinit. Lajin nimesi Johann Reinhold Forster vuonna 1781.
Lapintiira (Sterna paradisaea) on tiiralintu, joka pesii arktisella ja kylmällä vyöhykkeellä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, talvehtien kuitenkin kaukana Etelämannerta ympäröivillä merialueilla. Lapintiiran vuosittaiset muuttomatkat ovat...
Hanhennokkavalas eli aiemmalta nimeltään cuvierinvalas (Ziphius cavirostris) on laajimmalle levinnyt nokkavalaiden heimon laji ja sukunsa ainoa laji. Lajin tieteellinen nimi tulee latinan sanoista cavus (ontto) ja rostrum (kuono, nokka), jotka...
Möhkäkala (Mola mola) on möhkäkalojen heimoon kuuluva erikoisen muotoinen kala, joka elää lauhkeilla ja trooppisilla merillä. Möhkäkalat ovat valtavan kokoisia, levinneet laajalti ja ulkonäöltään eriskummallisia, mutta niistä tiedetään varsin vähän....
Merimetso (Phalacrocorax carbo) on iso, musta lintulaji, joka kuuluu merimetsojen heimoon.
Seitivalas eli uurteisvalas (Balaenoptera borealis) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva laji, jota tavataan kaikilla merialueilla. Toisin kuin sukulaisensa sillivalas, se välttelee lahtia ja pysyttelee avoimemmilla merialueilla. Seitivalas vaeltaa...
Etelänmustavalas (Eubalaena australis) on eteläisellä pallonpuoliskolla elävä valaslaji. Laji on nykyään toipumassa sitä verottaneesta pyynnistä. Etelänmustavalaat syövät eläinplanktonia ja vaeltavat etelästä pohjoiseen vuodenaikojen mukaan....
Pohjanmerinorsu eli pohjanisohylje (Mirounga angustirostris) on suurikokoinen hyljelaji.
Pullokuonodelfiini eli pullonokkadelfiini (Tursiops truncatus) on yleisin ja tunnetuin delfiinilaji. Lajia tavataan miltei kaikissa merissä paitsi napa-alueiden merialueilla. Yleensä delfinaarioissa olevat delfiinit ovat pullokuonodelfiinejä....
Nokikana (Fulica atra) on rantakanojen heimoon kuuluva lintulaji. Se on Suomessa tavattavista rantakanoista yleisin.
Silkkiuikku (Podiceps cristatus) on uikkujen heimoon kuuluva töyhtöpäinen vesilintu.
Valkohai (Carcharodon carcharias) on Karibianmeressä, Tyynessämeressä ja Intian valtameressä elävä suurikokoinen hai. Jopa 6 metrin pituiseksi ja 2 tonnin painoiseksi kasvava valkohai on maailman kookkain petokala ja yksi suurikokoisimmista...
Lattapyrstökäärme (Laticauda colubrina) on myrkkytarhakäärmeiden (Elapidae) heimoon ja lattapyrstökäärmeiden (Laticaudinae) alaheimoon kuuluva käärmelaji.
Pronssi-iibis eli vanhalta nimeltään mustaiibis (Plegadis falcinellus) on laajimmalle levinnyt iibislintu, joka on toisinaan käynyt Suomessakin.
Weddellinhylje (Leptonychotes weddellii) on varsinaisiin hylkeisiin kuuluva antarktinen hyljelaji. Se on maailman eteläisimpänä esiintyvä nisäkäslaji; levinneisyysalue kiertää Etelämantereen ympäri, mutta laji esiintyy erityisesti Antarktiksen...
Rissondelfiini eli harmaadelfiini (Grampus griseus) on ainoa Grampus-sukuun kuuluva delfiinilaji. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin uudeksi nimeksi isodelfiiniä.
Punakuiri (Limosa lapponica) on isokokoinen rantalintu. Se on muuttolintu, joka saapuu Suomeen toukokuussa ja lähtee syyskuun loppupuolella. Lajin nimesi Carl von Linné vuonna 1758.
Pitkäeväpallopää eli pallopäävalas eli pallopää eli grindvalas eli pallokas (Globicephala melas, aiemmin G. melaena) on kookas delfiinilaji, jota tavataan sekä maapallon pohjoisilla että eteläisillä merialueilla. Nisäkäsnimistötoimikunta on...
Kääpiökaskelotti (Kogia breviceps) on kaskelottien heimoon kuuluva valaslaji.
Pikkukaskelotti (Kogia sima) on kaskelottien heimoon kuuluva hammasvalas. Se on maailman pienin kaskelottilaji. Pikkukaskelottia pidettiin 1960-luvun puoliväliin asti kuuluvana samaan lajiin kääpiökaskelotin kanssa.
Kuningasalbatrossi (Diomedea epomophora) on lähes jättiläisalbatrossin kokoinen ulappalintu. Lajin nimesi ja kuvaili René-Primevère Lesson 1825.
Krillihylje eli rapuhylje (Lobodon carcinophaga) on varsinaisten hylkeiden heimoon kuuluva nisäkäslaji, joka asustaa lähinnä Etelämantereen rannikolla ja ahtojääalueella. Vaeltavia yksilöitä tavataan toisinaan Uuden-Seelannin, Australian sekä...
Portugalinsotalaiva (Physalia physalis) on polyyppieläimiin (Hydrozoa) kuuluva polttiaiseläinlaji. Se on yksi parhaiten tunnetuista ja ihmiselle vaarallisimmista polttiaiseläimistä. Sitä tavataan lämpimillä merialueilla tavallisimmin Golfvirran...
Lahtivalas (Balaenoptera acutorostrata) on hetulavalaisiin kuuluva laji, joka elää sekä pohjoisen että eteläisen pallonpuoliskon merialueilla. Lahtivalaita on maailmassa noin 500 000–700 000 yksilöä.
Isosirri (Calidris canutus) on kurppien heimoon kuuluva lintulaji.
Uudenseelannindelfiini (Cephalorhynchus hectori) on yksi neljästä kirjodelfiineihin kuuluvasta delfiinistä. Sen populaatio on pienentynyt alle puoleen kolmen sukupolven aikana, joten se luokitellaan uhanalaiseksi.Uudenseelannindelfiinin vartalo on...
Havaijinalbatrossi (Phoebastria immutabilis) on keskikokoinen albatrossi. Lajin nimesi Walter Rothschild 1893.
