Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Miekkavalas (Orcinus orca) on suurin delfiinien heimoon kuuluvista valaslajeista. Se on päältä musta ja alta valkea sukkulamainen valas, jolla on korkea selkäevä. Miekkavalaskoiras voi painaa lähes 10 tonnia ja olla melkein 10 metrin pituinen....
Virtahepo (Hippopotamus amphibius) on suurikokoinen Afrikassa elävä nisäkäslaji. Se on kasvinsyöjä. Virtahepo on toinen kahdesta elossa olevasta virtahepojen (Hippopotamidae) heimon lajista.
Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...
Sääksi eli kalasääski, vanhemmalta nimeltään kalasääksi, (Pandion haliaetus) on suurikokoinen petolintu, joka elää järvialueilla ja merenrannikoilla. Saaristossa levinneisyys rajoittuu sisä- ja välisaaristoon.Sääksi luetaan sääksien heimon...
Jättiläiskalmarit (Architeuthidae) ovat kalmarien lahkoon kuuluvia mustekaloja, jotka ovat kolossikalmarin jälkeen maailman toiseksi suurikokoisimpia selkärangattomia eläimiä. Jättiläiskalmarien heimossa on vain yksi suku, Architeuthis, mutta lajien...
Ryhävalas (Megaptera novaeangliae) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva, oman sukunsa ainoa laji. Sitä tavataan kaikilla maailman merillä ja ne suosivat matalia rannikkovesiä.Ryhävalas tunnetaan erityisesti ruumiinkokoonsa nähden pitkistä kylkievistä,...
Kolossikalmari (Mesonychoteuthis hamiltoni) on mustekala, jonka uskotaan olevan kalmarilajeista suurin ja samalla suurin nykyisistä selkärangattomista eläimistä. Siitä on saatu vain muutama näyte, mutta pituuden arvioidaan olevan enimmillään noin...
Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...
Niilinkrokotiili (Crocodylus niloticus) on yksi Afrikassa elävästä kolmesta krokotiilista ja toiseksi suurin krokotiililaji. Suurin on suistokrokotiili (Crocodylus porosus). Koska niilinkrokotiilin tiedetään syöneen myös ihmisiä, on sitä sekä...
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on...
Merileopardi eli leopardihylje (Hydrurga leptonyx) on Eteläisessä jäämeressä elävä varsinaisiin hylkeisiin kuuluva hyljelaji. Se voi kasvaa jopa 3,5 metrin pituiseksi. Merileopardit saalistavat krilliäyriäisiä, kalaa, kalmareita, pingviinejä ja...
Pikkumiekkavalas (Pseudorca crassidens) on yksi suurimmista delfiinilajeista. Se muistuttaa miekkavalasta ulkonäöltään ja käytökseltään, molemmat hyökkäävät toisten valaiden kimppuun ja tappavat niitä. Pikkumiekkavalas on Pseudorca-suvun ainoa...
Jättiläisalbatrossi (Diomedea exulans) on albatrossien (Diomedeidae) heimoon kuuluva suurikokoinen merilintu.
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Afrikanpingviini, aikaisemmalta nimeltään silmälasipingviini (Spheniscus demersus) on pingviinilaji, joka elää Afrikan lounaisrannikolla. Ne elävät yhdyskuntina 24 saarella Namibian ja Algoa Bayn välillä, lähellä Port Elizabethia.Afrikanpingviinit...
Flamingo (Phoenicopterus roseus) on Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Euroopassa elävä flamingolaji.
Kuningaspingviini (Aptenodytes patagonicus) on pingviinilaji, joka jaetaan kahteen alalajiin (Aptenodytes patagonicus patagonicus ja Aptenodytes patagonicus halli). Lajin nimesi John Frederick Miller vuonna 1778.
Lapintiira (Sterna paradisaea) on tiiralintu, joka pesii arktisella ja kylmällä vyöhykkeellä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, talvehtien kuitenkin kaukana Etelämannerta ympäröivillä merialueilla. Lapintiiran vuosittaiset muuttomatkat ovat...
Etelänbastardikilpikonna (Lepidochelys olivacea) on pienehkö merikilpikonna, joka elää maailman lämpimissä merissä ja lisääntyy suurin joukoin tietyillä rannoilla.
Valkokulmapingviini (Pygoscelis papua) on pingviinilaji. Virallisesti hyväksyttyjä alalajeja ovat Pygoscelis papua papua ja Pygoscelis papua ellsworthii. Kolmantena mahdollisena alalajina mainitaan Pygoscelis papua taeniata.
Kultatöyhtöpingviini (Eudyptes chrysolophus) on yleisin pingviinilaji ja läheistä sukua kalliotöyhtöpingviinille ja mahdollisesti macquarienpingviinille.Laji on väritykseltään mustavalkoinen lukuun ottamatta kellanoransseja töyhtöjä silmien...
Hanhennokkavalas eli aiemmalta nimeltään cuvierinvalas (Ziphius cavirostris) on laajimmalle levinnyt nokkavalaiden heimon laji ja sukunsa ainoa laji. Lajin tieteellinen nimi tulee latinan sanoista cavus (ontto) ja rostrum (kuono, nokka), jotka...
Möhkäkala (Mola mola) on möhkäkalojen heimoon kuuluva erikoisen muotoinen kala, joka elää lauhkeilla ja trooppisilla merillä. Möhkäkalat ovat valtavan kokoisia, levinneet laajalti ja ulkonäöltään eriskummallisia, mutta niistä tiedetään varsin vähän....
Yöhaikara (Nycticorax nycticorax) kuuluu laajimmalle levinneisiin haikaroihin. Nimensä mukaisesti tämä kosteikkolintu on aktiivisimmillaan öisin. Yöhaikara sopeutuu monenlaisiin oloihin ja etsii syötävää yhtä lailla syrjäisillä puustoisilla soilla...
Merimetso (Phalacrocorax carbo) on iso, musta lintulaji, joka kuuluu merimetsojen heimoon.
Seitivalas eli uurteisvalas (Balaenoptera borealis) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva laji, jota tavataan kaikilla merialueilla. Toisin kuin sukulaisensa sillivalas, se välttelee lahtia ja pysyttelee avoimemmilla merialueilla. Seitivalas vaeltaa...
Pelikaani (Pelecanus onocrotalus) on isokokoinen pelikaanilintu.
Etelänmustavalas (Eubalaena australis) on eteläisellä pallonpuoliskolla elävä valaslaji. Laji on nykyään toipumassa sitä verottaneesta pyynnistä. Etelänmustavalaat syövät eläinplanktonia ja vaeltavat etelästä pohjoiseen vuodenaikojen mukaan....
Naurulokki (Larus ridibundus) on pienehkö, valkea ja tummanruskeapäinen lokkilaji.
Kiljumerikotka (Haliaeetus vocifer) on Afrikassa elävä petolintu. Kiljumerikotkan lempinimi on ”Afrikan ääni”, koska sillä on tapana heilauttaa päänsä taaksepäin ja kiljahtaa äänekkäästi.
Pullokuonodelfiini eli pullonokkadelfiini (Tursiops truncatus) on yleisin ja tunnetuin delfiinilaji. Lajia tavataan miltei kaikissa merissä paitsi napa-alueiden merialueilla. Yleensä delfinaarioissa olevat delfiinit ovat pullokuonodelfiinejä....
Silkkiuikku (Podiceps cristatus) on uikkujen heimoon kuuluva töyhtöpäinen vesilintu.
Jouhisorsa (Anas acuta) on sorsalintu.
Liejukana (Gallinula chloropus) on rantakanojen heimoon kuuluva laajalle levinnyt laji.
Valkohai (Carcharodon carcharias) on Karibianmeressä, Tyynessämeressä ja Intian valtameressä elävä suurikokoinen hai. Jopa 6 metrin pituiseksi ja 2 tonnin painoiseksi kasvava valkohai on maailman kookkain petokala ja yksi suurikokoisimmista...
Pyöriäisdelfiini (Stenella longirostris), jonka uudeksi nimeksi on ehdotettu suippokuonodelfiini, on noin kahden metrin pituinen hammasvalaslaji. Se on kolmivärinen: tummanharmaa selkä, helmenharmaat kyljet ja lähes valkoinen vatsa. Tyypillinen...
Pronssi-iibis eli vanhalta nimeltään mustaiibis (Plegadis falcinellus) on laajimmalle levinnyt iibislintu, joka on toisinaan käynyt Suomessakin.
Weddellinhylje (Leptonychotes weddellii) on varsinaisiin hylkeisiin kuuluva antarktinen hyljelaji. Se on maailman eteläisimpänä esiintyvä nisäkäslaji; levinneisyysalue kiertää Etelämantereen ympäri, mutta laji esiintyy erityisesti Antarktiksen...
Rissondelfiini eli harmaadelfiini (Grampus griseus) on ainoa Grampus-sukuun kuuluva delfiinilaji. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin uudeksi nimeksi isodelfiiniä.
