Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...
Kyy eli kyykäärme (Vipera berus) on kyykäärmeiden (Viperidae) heimoon kuuluva käärme. Kyy on maailman pohjoisin käärmelaji ja Euroopan yleisin myrkkykäärme.
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on...
Rantakäärme eli vanhalta nimeltään tarhakäärme (Natrix natrix) on tarhakäärmeiden (Colubridae) heimoon kuuluva käärmelaji. Se on kyyn ja kangaskäärmeen ohella yksi kolmesta Suomessa esiintyvästä käärmelajista. Rantakäärme on Suomen suurin käärmelaji...
Vaskitsa (Anguis fragilis) on raajaton liskolaji, josta on käytetty myös kansanomaisia nimiä vaskikäärme ja kuparikäärme. Suomenkielisen nimensä se on saanut vaskenhohtoisesta väristään. Vaskitsa on Suomessa rauhoitettu ja uhanalaisluokitukseltaan...
Levyvarvasgekko eli kotigekko (Hemidactylus turcicus) on gekkojen heimoon kuuluva kiipeilevä liskolaji. Se on kotoisin Välimeren rannikolta ja Lähi-idästä. Levyvarvasgekko on levinnyt vieraslajina Yhdysvaltoihin 1950-luvulla. Se kasvaa 10–13 senttiä...
Kreikankilpikonna (Testudo hermanni) on yksi kolmesta Välimeren Euroopan puoleisilla rannoilla elävistä kilpikonnalajista. Sitä ei pidä sekoittaa espanjankilpikonnaan (Testudo graeca), jonka englanninkielinen nimi on Greek tortoise. Myös nimitystä...
Hietakyy (Vipera ammodytes) on myrkyllisimpiä Euroopassa eläviä käärmelajeja. Se on aktiivinen ympäri vuorokauden ja saalistaa nisäkkäitä, lintuja ja matelijoita. Laji synnyttää 5–15 poikasta kerrallaan.
Pensaskäärme eli asklepioksenkäärme (Zamenis longissimus) on Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä Lähi-idässä elävä tarhakäärmelaji.
Espanjankilpikonna (Testudo graeca) on isokokoinen Euroopan ja Afrikan alueella elävä uhanalainen maakilpikonna. Sen maahantuontiin tarvitaan CITES-todistus.Espanjankilpikonna kasvaa jopa yli 30 cm pitkäksi. Se on levinnyt Etelä-Eurooppaan, Iraniin,...
Seltopusikki (Pseudopus apodus) on eurooppalainen jalaton vaskitsalaji. Se voi kasvaa 140 cm pitkäksi, josta häntää on hieman yli puolet. Se on väriltään kellan- tai tummanruskea; tukevarakenteinen pää on vaaleampi. Seltopusikin suomut ovat suuria...
Hietasisilisko (Lacerta agilis) on suurimpaan osaan Eurooppaa levinnyt sisiliskolaji. Pohjoisrajana on Etelä- ja Luoteis-Englanti ja Skandinavian eteläosat. Laji puuttuu Iberian niemimaalta. Idässä sitä tavataan Mongoliaan saakka ulottuvalla...
Muurisisilisko (Podarcis muralis) on Euroopasta kotoisin oleva sisiliskolaji joka on levinnyt myös Pohjois-Amerikkaan.Se on väriltään ruskeankirjava, usein kyljissä on tummempi raita korva-aukoista häntään asti.Muurisisiliskoja pidetään toisinaan...
Kangaskäärme (Coronella austriaca), tunnettu myös nimellä kanervakäärme, on tarhakäärmelaji, jota on tavattu Suomessa vain Ahvenanmaalla. Laji on todennäköisesti saapunut Ahvenanmaalle ihmisen mukana, sillä se ei mielellään ui, eikä sitä esiinny...
Euroopansuokilpikonna eli suokilpikonna (Emys orbicularis) on suokilpikonnien heimoon kuuluva kilpikonnalaji.Euroopansuokilpikonnalle kertyy pituutta 20–35 cm. Sen kilpi on pehmeä ja ovaalin muotoinen ja väriltään musta tai tummanruskea keltaisin...
Muurigekko (Tarentola mauritanica) on gekkojen heimoon kuuluva laji. Se on sukua aavikkogekolle (Tarentola deserti). Muurigekko liikkuu öisin.
Vihersisilisko (Lacerta viridis) on isokokoinen vihreä lisko, joka elää Keski- ja Kaakkois-Euroopassa. Vuoteen 1991 asti sitä pidettiin samana lajina kuin lännemmässä elävää lännenvihersisiliskoa (Lacerta bilineata). Niiden eroavaisuudet ovat...
Välimerenkameleontti (Chamaeleo chamaeleon), vanhalta nimeltään euroopankameleontti, on Välimeren alueella Pohjois-Afrikassa, Lounais-Aasiassa ja Etelä-Euroopassa tavattava kameleonttilaji. Laji on kaikista kameleonttilajeista laajimmalle levinnyt.
Kenttäkyy eli ketokyy (Vipera ursinii) on eurooppalainen kyykäärmeiden heimoon kuuluva myrkkykäärme. Sitä pidettiin pitkään kyyn (Vipera berus) alalajina, mutta on myöhemmin todettu omaksi lajikseen. Kenttäkyytä tavataan Kaakkois-Ranskassa,...
Kissakäärme (Telescopus fallax) on käärmelaji, jota tavataan Kyproksella, Lähi-idässä, Balkanin maissa, Turkissa ja Aigeianmeren saarilla. Se voi kasvaa 70–80 cm pitkäksi.Se on myrkyllinen, mutta ei yleensä vaaraksi ihmisille.
Reunuskilpikonna (Testudo marginata) on suurin luonnonvaraisena Euroopassa elävä maakilpikonna. Sitä pidetään myös lemmikkinä. Reunuskilpikonnan maahantuontiin tarvitaan CITES-todistus.
Vuorikyy (Montivipera xanthina syn. Vipera xanthina) on yksi pienimpiä kyylajeja.
Silmäskinkki (Chalcides ocellatus) on 25–30 senttimetrin mittainen skinkkien heimoon kuuluva liskolaji, jota esiintyy Kreikassa, Italian eteläosissa, Maltalla, Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Sitä on vaikeaa erottaa muista Chalcides-suvun...
Kykladientylppänokkakyy eli schweizerinkyy eli meloksenkyylähde? (Macrovipera schweizeri) on kyykäärmeiden heimoon ja Macrovipera-sukuun kuuluva käärmelaji, jota esiintyy luonnonvaraisena Kreikassa Miloksen, Kimoloksen, Polýaigoksen ja Sífnoksen...
Kreikanvaskitsa (Anguis cephalonnica) on raajaton vaskitsojen heimoon kuuluva lisko.
Juhannuslisko (Ablepharus kitaibelii) on Välimeren seudulla elävä liskolaji. Sille on ehdotettu uutta suomenkielistä nimeä balkanintuijottajaskinkki.Juhannuslisko on kuparinruskea ja kasvaa noin 15 senttiä pitkäksi. Laji elää kuivilla alueilla ja...
Kreikansisilisko (Lacerta graeca) on sisiliskojen heimoon kuuluva liskolaji. Se on kotoperäinen laji Kreikassa. Naaraspuoliset liskot munivat yhdestä kuuteen munaa vuosittain.
Aigeiansisilisko (Podarcis erhardii) on muurisisilisko, joka elää Balkanilla ja Egeanmeren saaristossa. Mantereella sen levinneisyysalue ulottuu Albaniasta, Pohjois-Makedoniasta ja Etelä-Bulgariasta Kreikkaan Koillis-Peloponnesokselle. Se elää...
Anatoliansisilisko (Lacerta oertzeni) on sisiliskojen heimoon Lacertidae kuuluva liskolaji. Sitä tavataan Turkissa ja muutamilla Kreikan saarilla. Se asustaa Välimeren alueen tyypillisissä ympäristöissä: kivikoissa ja viljelysmailla. Paikoin sen...
