Tunturipöllö (Bubo scandiacus, synonyymi Nyctea scandiaca) on pohjoisella tundravyöhykkeellä tavattava suurikokoinen pöllölaji. Tunturipöllö on sopeutunut monin tavoin arktiseen elinympäristöönsä. Valkean sulkapeitteensä ansiosta se maastoutuu hyvin...
Isotrappi (Otis tarda) on suurikokoinen kurkilintu, joka elää Euraasian lauhkeilla alueilla. Laji on tavattu Suomessa kolme kertaa: vuosina 1806, 1853 ja 1942.
Keisarikotka (Aquila heliaca) on vähän tavallista maakotkaa pienempi ja heiveröisempi lintu, joka on harvinaistumassa koko Euroopassa ja Suomessa suurharvinaisuus.Aikaisemmin keisarikotkan alalajiksi luettu Espanjassa tavattava iberiankeisarikotka...
Vesikko eli tuhkuri (Mustela lutreola) on yksi eurooppalaisista näätäeläinlajeista. Se kuuluu kärppien sukuun.Minkki ja vesikko eivät ole lähisukulaislajeja huolimatta niiden samankaltaisesta ulkonäöstä ja elintavoista. Sen sijaan hilleri ja vesikko...
Aavikkohaukka (Falco cherrug) on suurikokoinen jalohaukka, Suomessa suurharvinaisuus. Lajin kuvaili ja nimesi John Edward Gray 1834.
Espanjankilpikonna (Testudo graeca) on isokokoinen Euroopan ja Afrikan alueella elävä uhanalainen maakilpikonna. Sen maahantuontiin tarvitaan CITES-todistus.Espanjankilpikonna kasvaa jopa yli 30 cm pitkäksi. Se on levinnyt Etelä-Eurooppaan, Iraniin,...
Alli (Clangula hyemalis) on keskikokoinen musta-ruskea-valkea sorsalintu. IUCN on luokitellut sen vuodesta 2012 lähtien vaarantuneeksi lajiksi. Suomessa alli on luokiteltu silmälläpidettäväksi.
Kiljukotka (Clanga clanga, syn. Aquila clanga) on suuri petolintu. Se on noin 65 cm pitkä ja sen siipienväli on 160 cm. Vanha lintu on kokonaan lähes musta tai hyvin tummanruskea. Nuoret linnut ovat useimmiten myös hyvin tummia ja siiven...
Punasotka (Aythya ferina) on keskikokoinen sorsalintu.
Tiikerihilleri eli kirjohilleri (Vormela peregusna) on keskikokoinen kirjava näätäeläin. Se on sukunsa ainoa laji.Tiikerihillerillä on lyhyet jalat ja pitkä selkä. Pään ja vartalon yhteispituus on 28–48 cm, häntä lisää eläimen pituutta 15–20 cm....
Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) on pienikokoinen uikkulintu. Lajin kuvaili ja nimesi Carl von Linné 1758.
Venäjänvesikontiainen (Desmana moschata) on uhanalainen kontiaislaji.
Punakaulahanhi (Branta ruficollis) on uhanalainen hanhi, joka käy Suomessa harvoin arktisen massamuuton hanhiparvien joukossa.
Valkopääsorsa (Oxyura leucocephala) on pienikokoinen sorsalintujen (Anseriformes) lahkoon kuuluva lintu.Valkopääsorsaa tavataan Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Sen kanta on romahtanut voimakkaasti 1990-luvulla ja vuonna 2011 aikuisia...
Siiseli eli lännensiiseli (Spermophilus citellus) on oravien heimoon (Sciuridae) kuuluva jyrsijä. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin euroopansuslikki.
Kitasampi (Huso huso), myös beluga, on suurikokoisin sampilaji. Kitasammen nimitys beluga ja maitovalaan nimitys beluga juontuvat ilmeisesti samasta kannasta, ja sekaannuksia on ilmennyt. Kitasampi on arvostettu erityisesti mätinsä takia: siitä...
Kiljuhanhi (Anser erythropus) on tundrahanhen läheinen sukulainen, uhanalaisin hanhilaji koko Euraasiassa. Lajin kanta pienenee, ja sen maailmankannaksi arvioidaan 24 000–40 000 yksilöä. Pohjoismaiden (Norja, Suomi, Ruotsi) pesimäkannaksi arvioitiin...
Turturikyyhky (Streptopelia turtur) on pienikokoinen ja uhanalainen kyyhkylaji.
Kaitanokkakuovi (Numenius tenuirostris) on äärimmäisen uhanalainen kahlaajalaji. Lajin nimesi Louis Jean Pierre Vieillot vuonna 1817.
Jättiläislepakko (Nyctalus lasiopterus) on siippojen heimoon kuuluva lepakkolaji. Laji on Euroopan suurin lepakkolaji, ja sen siipien kärkiväli on noin 46 cm. Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin...
Karppi (Cyprinus carpio) on suurikokoinen makean veden särkikala. Suomessa karppi menestyy vain istutettuna, sillä Suomen ilmasto on liian viileä sen lisääntymiseen luonnossa. Maailmanlaajuisesti karppi on kalanviljelyssä yksi kolmesta runsaimmin...
Piikkihai (Squalus acanthias) on piikkihaiden heimoon kuuluva rustokalalaji, joka voi kasvaa metrin mittaiseksi. Se on saanut nimensä selkäevissä olevista piikeistä. Väriltään se on harmahtavan ruskea, vatsapuolelta vaalea. Piikkihai syö kalaa ja...
Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on suuri mustanpuhuva sorsalintu.
Sinikala (Pomatomus saltatrix) on suurikokoinen ja kaupallisesti merkittävä ahvenkala, joka elää subtrooppisilla merialueilla kaikkialla maailmassa. Se on heimonsa ja sukunsa ainoa laji.
Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji. Ankerias on katadrominen vaelluskala, eli se viettää pääosan elämästään makeavetisissä sisävesissä mutta vaeltaa suolaisiin merivesiin kutemaan....
Sarakerttunen (Acrocephalus paludicola) on pienikokoinen, uhanalainen varpuslintu.
Idänpikkuliitäjä (Puffinus yelkouan) on liitäjien heimoon kuuluva Välimerellä elävä ulappalintu. Aikaisemmin se katsottiin pikkuliitäjän (Puffinus puffinus) alalajiksi.
Vuollejokisimpukka (Unio crassus) on virtaavissa vesissä elävä, luonnonsuojelulailla suojeltu suursimpukkalaji. Se on myös mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä IV (a), joka tarkoittaa, että lajin yksilöt ovat EU:ssa tiukasti...
Piikkimakrilli (Trachurus trachurus) on ahvenkaloihin kuuluva merikala, joka kasvaa tyypillisesti 22-senttiseksi ja voi suurimmillaan painaa jopa kaksi kiloa.Piikkimakrilli on itäisen Atlantin rannikoiden lajia, jonka levinneisyys ulottuu Norjasta...
Litteäjärvisimpukka (Pseudanodonta complanata) on harvinainen makean veden simpukkalaji.
Keihäsrausku (Dasyatis pastinaca) on keihäsrauskujen heimon rustokala, jota esiintyy Koillis-Atlantilla ja Välimerellä. Lajia tavataan hiekka- ja mutapohjilla ja joskus rantavesissä kivipohjilla.Noin 60 cm leveäksi kasvavan keihäsrauskun...
Venäjänsampi (Acipenser gueldenstaedtii) on isokokoinen kalalaji. Sen selkä on vihertävänharmaa, kyljet vaaleammat ja vatsa valkoinen. Kyljessä on selvä väriraja. Kuono on tylpempi kuin muilla sampilajeilla.Venäjänsampea tavattiin alkujaan...
Sterletti (Acipenser ruthenus) on sampea pienempi sampikala. Sen erottaa sammesta muun muassa kyljissä olevien kilpien lukumäärästä, joka sterletillä on 58–70, sammella 24–40.
Säppikala (Balistes capriscus) on säppikalojen heimoon kuuluva kalalaji. Johann Friedrich Gmelin kuvasi lajin ensimmäisen kerran vuonna 1789.
Euroopansampi eli sampi (Acipenser sturio) on uhanalainen eurooppalainen sampikalalaji.
Ukrainansokkohiiri eli dnestrinsokkomyllikäs (Spalax zemni) on sokkohiirten (Spalacidae) heimoon kuuluva jyrsijälaji. Johann Christian Polycarp Erxleben kuvasi lajin tieteelle vuonna 1777.Ukrainansokkohiiren pää ja vartalo ovat yhteensä 20-32 cm...
Tähtisampi (Acipenser stellatus) on isokokoinen kalalaji. Sen selkä on tummanharmaa tai musta, kyljet vaaleammat ja vatsa valkoinen. Muihin sampilajeihin verrattuna tähtisammen vartalo on hoikka, ja kuono pitkä ja kapea.Se elää sekä merivedessä,...
