Mauritius
805 lajit
Mauritiuksen tasavalta eli Mauritius on saarivaltio Intian valtameressä 900 kilometriä Madagaskarista itään.
Maantiede, ilmasto ja luonto
Mauritius on koralliriuttojen ympäröimä tuliperäinen saari. Keskiylänköä reunustavat vuoret. Mauritiuksen korkein kohta on Mont Piton, jonka korkeus on 828 metriä.
Mauritiuksella on trooppinen, merellinen ilmasto. Lämpötila ja kosteus ovat korkeita ympäri vuoden. Sateita saadaan läpi vuoden, eniten joulukuusta huhtikuuhun. Trooppiset syklonit saattavat iskeä saarille sadekauden aikana.
Eläimistö
Mauritiuksendodo eli drontti oli yksi Mauritiuksen endeemisistä eliölajeista, joita ei esiintynyt missään muualla. Eurooppalaisten saavuttua saarelle tämä laji alkoi harvinaistua ja lopulta se hävisi sukupuuttoon. Viimeiset drontit kuolivat 1600-luvun lopulla. Drontti on vielä nykyäänkin ylpeyden aihe Mauritiukselle. Se näkyy monesta asiasta, esimerkiksi Mauritiuksen vaakunassa on drontti.
Muita vain tällä saarella eläviä lintulajeja ovat muun muassa mauritiuksentuulihaukka, mauritiuksenkyyhky, mauritiuksenkaija, mauritiuksenkäpinkäinen, mauritiuksenbulbuli, mauritiuksenrilli ja mauritiuksenkutoja. Drontin ohella sukupuuttoon kuolleita ovat esimerkiksi mauritiuksensinikyyhky, mauritiuksenluhtakana ja Mascarenotus sauzieri -pöllölaji.
Mauritiuksella luonnostaan tavattavia nisäkkäitä ovat muun muassa etelänmerinorsu ja lepakkolajit Taphozous mauritianus, Pteropus niger ja Mormopterus acetabulosus. Pteropus subniger -hedelmälepakko on kuollut sukupuuttoon. Ihmisen tuomina saarella elävät muun muassa mustakaulajänis, rotat, hännätöntanrekki, hiiripäästäinen, mungo, timorinhirvi ja villisika.
Mauritiuksen tasavalta eli Mauritius on saarivaltio Intian valtameressä 900 kilometriä Madagaskarista itään.
Maantiede, ilmasto ja luonto
Mauritius on koralliriuttojen ympäröimä tuliperäinen saari. Keskiylänköä reunustavat vuoret. Mauritiuksen korkein kohta on Mont Piton, jonka korkeus on 828 metriä.
Mauritiuksella on trooppinen, merellinen ilmasto. Lämpötila ja kosteus ovat korkeita ympäri vuoden. Sateita saadaan läpi vuoden, eniten joulukuusta huhtikuuhun. Trooppiset syklonit saattavat iskeä saarille sadekauden aikana.
Eläimistö
Mauritiuksendodo eli drontti oli yksi Mauritiuksen endeemisistä eliölajeista, joita ei esiintynyt missään muualla. Eurooppalaisten saavuttua saarelle tämä laji alkoi harvinaistua ja lopulta se hävisi sukupuuttoon. Viimeiset drontit kuolivat 1600-luvun lopulla. Drontti on vielä nykyäänkin ylpeyden aihe Mauritiukselle. Se näkyy monesta asiasta, esimerkiksi Mauritiuksen vaakunassa on drontti.
Muita vain tällä saarella eläviä lintulajeja ovat muun muassa mauritiuksentuulihaukka, mauritiuksenkyyhky, mauritiuksenkaija, mauritiuksenkäpinkäinen, mauritiuksenbulbuli, mauritiuksenrilli ja mauritiuksenkutoja. Drontin ohella sukupuuttoon kuolleita ovat esimerkiksi mauritiuksensinikyyhky, mauritiuksenluhtakana ja Mascarenotus sauzieri -pöllölaji.
Mauritiuksella luonnostaan tavattavia nisäkkäitä ovat muun muassa etelänmerinorsu ja lepakkolajit Taphozous mauritianus, Pteropus niger ja Mormopterus acetabulosus. Pteropus subniger -hedelmälepakko on kuollut sukupuuttoon. Ihmisen tuomina saarella elävät muun muassa mustakaulajänis, rotat, hännätöntanrekki, hiiripäästäinen, mungo, timorinhirvi ja villisika.
