Rasvalintu
Rasvakehrääjä, aikaisemmalta nimeltään rasvalintu (Steatornis caripensis) on Etelä-Amerikan pohjoisosissa elävä lintulaji.
Rasvakehrääjä on noin 46 senttiä pitkä, ja muistuttaa ulkonäöltään kehrääjän ja haukan välimuotoa. Sen täyteläisen ruskeassa höyhenpuvussa on mustia juovia ja valkeita täpliä. Rasvakehrääjällä on lyhyt ja vahva koukkunokka, jota ympäröivät jäykät, viiksentapaiset karvat. Siivet ja pyrstö ovat pitkät, ja jalat ovat lyhyet, varsin heikot. Linnun siivet ovat suipot ja pyrstö pyöristynyt. Naaras ja koiras ovat samanväriset.
Rasvakehrääjä on yöaktiivinen lintu, joka viettää päivänsä pimeissä luolissa. Vaikka sen näkö on hyvin kehittynyt, se ei riitä liikkumiseen luolissa, vaan lintu käyttää lepakoiden tapaan kaikuluotausta suunnistaakseen. Ravinnokseen se käyttää hedelmiä, etenkin öljypitoisia palmupähkinöitä, joiden luokse se lentää yöllä tulessaan ulos luolasta. Rasvakehrääjällä ei ole kupua, vaan se nielee hedelmät kokonaisina. Se on ainoa yöaktiivinen hedelmänsyöjälintu.
Rasvakehrääjä pesii luolissa suurissa yhdyskunnissa. Pesä kiinnitetään seinämälle, ja se koostuu linnun oksentamasta hedelmämassasta, johon on sekoittunut siemeniä ja sen omaa ulostetta. Naaras munii pitkin väliajoin kahdesta neljään munaa, joita molemmat sukupuolet hautovat noin 33 vuorokautta. Poikaset pysyvät pesässä noin 120 vuorokautta. Niitä ruokitaan hedelmillä ja ne lihovat hyvin suuriksi painaen kaksi kertaa aikuisen linnun verran, mutta laihtuvat kun niiden höyhenet alkavat kasvaa.
