Savanniseepra
Aroseepra eli savanniseepra (Equus quagga, aiemmin Equus burchellii) on seepralajeista yleisin ja laajimmalle levittäytynyt.lähde? Aroseeprasta tunnetaan kuusi alalajia, joista yksi, kvagga (Equus quagga quagga), on kuollut sukupuuttoon. Se luokiteltiin aiemmin toisinaan omaksi lajikseen.
Pä
PäiväeläimetKa
KasvinsyöjäGr
GraminivoreFo
FolivoreMa
MaanpäällinenKu
Kursorinen eläinEs
Esiyksilölliset eläimetLa
LaiduneläimetLa
Laiduntavat eläimetSe
SeurakuntaVi
ViviparousNo
NomadiPo
PolygynySo
Sosiaaliset eläimetPa
PaimentaminenDo
DominanssihierarkiaOs
Osittainen siirtolainenP
alkaaMa
MatkailijatAroseepra painaa 155–320 kilogrammaa, on 2,2-2,5 metriä pitkä ja sen säkäkorkeus on 1,1–1,45 metriä. Sen ruumis on tanakka ja jalat lyhyehköt. Aroseepran mustavalkoinen raidoitus on etuosasta pystysuoraa ja takaosassa vaakasuoraa. Pohjoisemmassa elävillä yksilöillä raidat ovat kapeammat kuin etelässä elävillä.lähde?
Aroseepra elää tasangoilla ja ruohikkomailla Etelä-Etiopiasta Angolaan ja itäiseen Etelä-Afrikkaan asti.lähde? Yksilöitä arvioidaan olevan noin 500 000, mutta niiden kanta on pienenemässä. Metsästys ja ihmisen levittäytyminen seepran asuttamille alueille ovat kuitenkin harventaneet aroseeprakantaa. Savanniseeprat elävät joko avoimella savannilla tai jossain määrin metsittyneillä mailla, mutteivat Itä- ja Etelä-Afrikan tiheissä metsissä.lähde? Myöskään kuivilla alueilla seepra ei viihdy, vaan vettä on oltava alle 30 kilometrin päässä. Aroseeprat saattavat laiduntaessaan lyhentää heinät antiloopeille sopiviksi.lähde?
Aroseeproilla on haaremeita, joissa ori johtaa jopa kuuden tamman laumaa. Toisaalta on poikamieslaumoja, joissa on noin 15 urosta. Orit taistelevat keskenään tammoista.lähde? Tammat synnyttävät varsoja parin vuoden välein, melko harvoin, vain silloin kun tuoretta ruohoa on saatavilla. Seepra syö enimmäkseen heinää, mutta myös pensaita, puuntaimia, oksia ja lehtiä.
Aroseeprat muodostavat pieniä perheryhmiä, joihin kuuluu yksi uros ja muutama naaras sekä näiden nuorimmat jälkeläiset. Toisinaan ne muodostavat suuria laumoja tasangoilla.lähde?
Tansanian Serengetin kansallispuistossa seeprat vaeltavat joka vuosi noin 150 km 300–600 km² alueella.lähde? Yleensä runsaskasvisella alueella seepralauma liikkuu kohtalaisen suurella, noin 200 km² alueella, mutta Ngorongoron laaksossa seeprojen tiheys on 10 kertaa suurempi, jopa 20 seepraa neliökilometriä kohden. Siellä muutama seepralauma elää 30 km² alueella. Pienet seepralaumat saattavat joskus yhdistyä suurlaumoiksi varsinkin vaellusten ajaksi.lähde?
