Jokidelfiinit
2 lajit
Jokidelfiinit eli jokivalaat (Platanistidae) on yksi valaiden (Cetacea) lahkon heimoista. Sen luokittelu on historian aikana vaihdellut, mutta Mammal Species of The World luokittelee siihen vain Platanista-suvun lajit gangesindelfiini (P. gangetica) ja induksendelfinii (P. minor), joista jälkimmäinen katsotaan joskus myös ensimmäisen alalajiksi.
Jokidelfiinien pituus on tavanomaisesti verrattain pieni, vain 1,5–3 metriä. Niillä on pitkä kuono, joka tunnistaa herkästi kalat ja pienet äyriäiset pohjaliejusta, mistä jokidelfiinit niitä saalistavat. Ruumis on solakan muotoinen ja tasaisen paksu pään takaosaan saakka, jossa näkyy hienoinen ”kaula”. Jokidelfiinien rintaevät ovat lyhyet ja leveät ja niiden kärjet ovat pyöristyneet. Joillakin lajeilla evän ihon alla voi erottaa sormiluut. Tavallisesti matalan selkäevän muoto on yleensä kolmiomainen. Ihon värityksessä ei ole lainkaan kuvioita. Jokidelfiinien näköaisti on huono surkastuneen linssin ja kehittymättömän näköhermon vuoksi; ne pystyvät aistimaan vain valon voimakkuuksien eroja. Näille delfiineille kuulo- ja tuntoaisti ovatkin sameissa vesissä tärkeämpiä. Jokidelfiineillä on hyvä kaikuluotausjärjestelmä.
Jokidelfiinejä tavataan Aasiassa ja Etelä-Amerikassa, missä ne esiintyvät vain suolattomissa vesissä, yleensä suurissa joissa ja jokisuiden vuorovesivyöhykkeissä. Jokidelfiinit ovat uhanalaisia ja ne mainitaan kaikki CITES-sopimuksessa liitteessä I tai II.
Jokidelfiinit eli jokivalaat (Platanistidae) on yksi valaiden (Cetacea) lahkon heimoista. Sen luokittelu on historian aikana vaihdellut, mutta Mammal Species of The World luokittelee siihen vain Platanista-suvun lajit gangesindelfiini (P. gangetica) ja induksendelfinii (P. minor), joista jälkimmäinen katsotaan joskus myös ensimmäisen alalajiksi.
Jokidelfiinien pituus on tavanomaisesti verrattain pieni, vain 1,5–3 metriä. Niillä on pitkä kuono, joka tunnistaa herkästi kalat ja pienet äyriäiset pohjaliejusta, mistä jokidelfiinit niitä saalistavat. Ruumis on solakan muotoinen ja tasaisen paksu pään takaosaan saakka, jossa näkyy hienoinen ”kaula”. Jokidelfiinien rintaevät ovat lyhyet ja leveät ja niiden kärjet ovat pyöristyneet. Joillakin lajeilla evän ihon alla voi erottaa sormiluut. Tavallisesti matalan selkäevän muoto on yleensä kolmiomainen. Ihon värityksessä ei ole lainkaan kuvioita. Jokidelfiinien näköaisti on huono surkastuneen linssin ja kehittymättömän näköhermon vuoksi; ne pystyvät aistimaan vain valon voimakkuuksien eroja. Näille delfiineille kuulo- ja tuntoaisti ovatkin sameissa vesissä tärkeämpiä. Jokidelfiineillä on hyvä kaikuluotausjärjestelmä.
Jokidelfiinejä tavataan Aasiassa ja Etelä-Amerikassa, missä ne esiintyvät vain suolattomissa vesissä, yleensä suurissa joissa ja jokisuiden vuorovesivyöhykkeissä. Jokidelfiinit ovat uhanalaisia ja ne mainitaan kaikki CITES-sopimuksessa liitteessä I tai II.
