Merisirri (Calidris maritima) on Suomessa harvalukuinen ja erittäin uhanalaiseksi luokiteltu kahlaaja. Lajin pesimäkannan kooksi Suomessa arvioidaan noin kymmenkunta paria. Lisäksi talviaikaan lajia tavataan meren rannikolla ja ulkoluodoilla lähes koko sen ajan kun meri on auki. Lajin nimesi Morten Thrane Brünnich 1764.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ni
NilviäissyöjäHy
Hyppivät eläimetHyppääminen on ponnahtamista lihasvoimalla tai muulla voimalla ylöspäin ja joskus samalla myös eteenpäin niin, että jalat ovat yhtäaikaises...
Ma
MaanpäällinenRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Se
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Do
DominanssihierarkiaSo
Sosiaaliset eläimetMi
MigraatioP
alkaaLinnun pituus on 19–22 senttiä, siipien kärkiväli 42–46 senttiä ja paino 55-105 grammaa. Naaras on kookkaampi.
Päältä tummanharmaa, alta vaaleampi. Pesimäaikaan puvussa on hieno purppuranhehku. Koivet ja nokan tyvi kesäpuvussa kellertävät, talvella oranssit. Lennossa erottuu siivellä kapea valkoinen juova.
Soidinlaulu on kirskahtava trii-trii-trii huuto. Varoitusäänet hiljaisia: kriiih, pri-pri-pri. Ruokailevista parvista kuuluu polveilevaa pulputusta.
Merisirri pesii pohjoisen tundramaastossa ja talvehtii merenrannalla vähän etelämpänä. Maailman populaation kooksi arvioidaan 170 000–220 000 yksilöä. Norjassa pesii 15 000 paria ja Ruotsin Lapissa 1 000-3 000 paria. Koko maailmanpopulaation arvellaan olevan elinvoimainen.
Suomessa merisirrit pesivät Lapin käsivarren karuilla tunturiylängöillä. Lisääntymiskauden ulkopuolella merisirrit liikkuvat kivisillä merenrannoilla. Muuttoaikoina marras-joulukuussa sekä toukokuussa voi Saaristomeren ulkokareilla tavata kymmenpäisiä, toisinaan jopa satapäisen, parvia. Merisirri onkin ainoa kahlaajalaji, jota tapaa säännöllisesti sydäntalvella Pohjolassa.
Jurmon Lintuasemalla merisirrejä on merkitty lukurenkailla ja jalkalipuilla vuodesta 2011 alkaen. Yksilöllisten tunnusmerkkien avulla on saatu selville, että Suomessa talvehtivat linnut pesivät todennäköisesti Huippuvuorilla. Suomessa pesivien lintujen talvehtimisalueita ei tunneta, mutta yksi Lapin tunturiylängöllä rengastettu lintu on tavattu talvehtimisaikana Norjan rannikolta.
Vanhin suomalainen rengastettu merisirri on ollut 20 vuotta 4 kuukautta ja 15 päivää vanha. Euroopan vanhimmaksi mainitaan kuitenkin ruotsalainen 19 vuoden ja 6 kuukauden ikäinen lintu.
Merisirrin ravintoa ovat hyönteiset, nilviäiset ja äyriäiset.
Naaras munii kesä-heinäkuun aikana matalaan kuoppaan 3–4 vihertävää tai rusehtavaa, ruskeatäpläistä munaa. Koiras kantaa päävastuun noin 3 viikon haudonnasta ja poikasten hoidosta.
