Kuningasrapu (Paralithodes camtschaticus) on suurikokoinen kylmien merten äyriäinen. Sen alkuperäinen esiintymisalue on Tyynessämeressä, mutta ihmisen siirtämänä se elää nykyisin vieraslajina myös Euroopan Barentsinmeressä. Myös nimeä kamtsatkanrapu on joskus käytetty.
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Pl
PlanktivoreOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Po
PolygynyR
alkaaKuningasrapu on suurimpia tunnettuja niveljalkaislajeja. Se voi kasvaa yli 10 kg:n painoiseksi, mutta harvoin ylittää 8 kilon rajan. Selkäkilpi voi kasvaa 23 cm leveäksi, ja raajojen kärkiväli voi olla puolitoista metriä. Useimmat pyydetyt yksilöt ovat kuitenkin 3–4 kilogramman painoisia. Ulkoisesti kuningasrapu muistuttaa lähinnä taskurapuja, mutta kuuluu kuitenkin itse asiassa erakkorapujen osalahkoon.
Kuningasravun selkäkilpi ja raajat ovat vahvojen piikkien peittämä; selkäkilvessä niitä on 33 kappaletta. Pää ja keskiruumis ovat yhteenkasvaneet, pyrstö on viuhkamainen ja kääntynyt ruumiin alle. Kymmenjalkaisiin kuuluvalla kuningasravulla on keskiruumiissa viisi raajaparia, joista kuitenkin vain neljä on kookkaita. Etumaisessa on sakset, oikeanpuoleinen yleensä vasenta suurempi. Kolme seuraavaa ovat kookkaita kävelyraajoja. Viimeinen raajapari on piilossa ruumiin alla ja se on erikoistunut naarailla hedelmöittyneiden munien puhtaanapitoon ja koirailla parittelutarkoitukseen. Koiraat ovat naaraita kookkaampia, ja kuningasrapujen pyynti keskittyykin koirasyksilöihin.
Kuningasrapu elää alkuperäisenä Tyynenmeren pohjoisosien rannikkoalueilla, Korean pohjoisosasta Beringinmerelle ja Amerikan puolella etelään Vancouverinsaarelle.
Neuvostoliittolaiset siirsivät taloudellisesti arvokasta kuningasrapua 1960-luvulla Euroopan puolelle kalastuskohteeksi. Vuosina 1961–1969 Barentsinmeren Kuolanvuonoon laskettiin Kamtšatkan länsirannikolta kerättyjä kuningasrapuja. Istukkaat käsittivät sekä toukkia, nuoria 1–3-vuotiaita yksilöitä että noin 2 600 lisääntymisikäistä 5–15-vuotiasta äyriäistä. Täältä kuningasrapu on levittäytynyt sekä itään Kuolan niemimaan rannikkoa Vienanmeren suulle ja Kaninin niemimaalle asti että länteen Norjan Barentsinmeren rannikolle.
Norjassa kuningasrapu tavattiin ensi kertaa 1977. Se alkoi yleistyä 1992, ensin Varanginvuonossa. Vuonna 1995 äyriäisiä tavattiin Tenovuonossa ja 2000-luvun alussa jo Nordkappin tienoilla. Lajia pyydettiin alkuvuosina vain tutkimustarkoituksiin.
