Amerikantukkasotka (Aythya collaris) on pieni sukeltava sorsalintu.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
Kaikkiruokaiset eläimetKaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Fo
FolivoreKa
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Pu
PuolivesieläimetVe
VesilinnutEs
Esiyksilölliset eläimetLu
LuonnonvarainenMa
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Merilinnut ovat lintuja, jotka ovat sopeutuneet elämään meriympäristöissä. Vaikka merilintujen elintavat, käyttäytyminen ja fysiologia suur...
Sa
SarjamonogamiaSo
Sosiaaliset eläimetPa
ParveiluMi
MigraatioR
alkaaKoiraan pää on tumma, rinta ja selkä mustat. Kupeet vaalean harmahtavat, mutta kupeiden etuosassa selvä valkoinen pystyraita. Harmaassa nokassa tumma kynsi ja vaalea kärkivyö. Naaras tukkasotkamainen, harmahtavanruskea, mutta silläkin vaalea vyö nokan kärjessä. Siipijuovat harmaat.Pituus 37–46 cm, siipien kärkiväli 72 cm ja paino 600–1200 g
Amerikantukkasotka pesii Kanadassa ja Yhdysvaltojen pohjoisosissa. Se muuttaa talveksi etelämmäksi.
Euroopassa laji on harhailija, ja osa havainnoista koskee tarhoista karanneita lintuja. Suomessa amerikantukkasotka on nykyään lähes vuosittainen suurharvinaisuus.
Puiset järvet, lammikot, joet ja lahdet. Pesimäaikana ja pesimäajan jälkeen tukkasotka suosii makea- ja matalavesisiä kosteikoita. Talvisin se elää monenlaisissa kosteikoissa, mutta sitä tavataan harvoin kosteikoissa, joiden suolapitoisuus on korkea tai joiden syvyys on yli 1,5 metriä.
Syö monien vesikasvien kuten vitojen, sarojen, ruohojen ja levien siemeniä, varsia ja juuria sekä vesihyönteisiä ja nilviäisiä.
Amerikantukkasotka tekee kuppimaisen pesän kasveista ja vuoraa sen untuvalla. Naaras munii ja hautoo 8-10 tai joskus 6-14 munaa sekä pysyy poikasten seurassa kunnes ne ovat lentokykyisiä 49-55 päivää kuoriutumisen jälkeen.