Keltanokkaliitäjä
Välimerenliitäjä eli keltanokkaliitäjä (Calonectris diomedea) on Välimeren ympäristössä ja Itä-Atlantilla elävä merilintu, joka pesii yhdyskunnittain jyrkkien rantakallioiden ja kalliosaarten koloissa.
Ma
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Merilinnut ovat lintuja, jotka ovat sopeutuneet elämään meriympäristöissä. Vaikka merilintujen elintavat, käyttäytyminen ja fysiologia suur...
So
Sosiaaliset eläimetMi
MigraatioS
alkaaLinnun pituus on noin 45–56 senttimetriä ja siipiväli 112–126 senttimetriä.
Laji oli aikoinaan erittäin yleinen varsinkin Portugalille kuuluvilla Selvagenssaarilla, mutta 1970-luvulla laji oli vaarassa kuolla sukupuuttoon saarilla. Lintuja pyydettiin 1800-luvun alkuvuosista lähtien jopa 30 000 yksilöä vuodessa höyhenten ja lihan vuoksi. Nykyisin kanta on elpynyt. Nimialalaji diomedea pesii Välimerellä, alalaji borealis Azoreilla (50 000–90 000 paria), Kanariansaarilla (30 000 paria) ja Madeiralla. Maailman populaation koko on 280 000–420 000 yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen. Lajia ei ole tavattu Suomessa.
Välimeren populaatio talvehtii avomerellä Etelä-Afrikan ympärillä, alalaji borealis Brasilian ja Pohjois-Argentiinan edustalla. Nuoret borealikset viettävät ensimmäisen kesänsä Keski- ja Pohjois-Amerikan vesillä, kun taas nuoret diomedeat palaavat kesäksi Välimerelle.
Syö kaloja, äyriäisiä ja jätteitä.
Parit palaavat pesimäsaarelle helmikuun puolivälistä lähtien, mutta muninta alkaa vasta toukokuun lopulla ja jatkuu koko kesäkuun. Pesä on kivenlohkareen alla, maassa kasvillisuuden suojassa tai kolossa. Linnut käyvät maissa ainoastaan öisin. Naaras munii yhden munan, jonka haudonta kestää 54 päivää. Poikaset oppivat lentämään lokakuussa tai marraskuun alussa.
