Etelänkarvakuonovompatti
Karvakuonovompatti eli etelänkarvakuonovompatti (Lasiorhinus latifrons) on yksi maailman kolmesta vompattilajista, ja muodostaa yhdessä pohjankarvakuonovompatin (Lasiorhinus krefftii) kanssa Lasiorhinus-suvun. Laji elää eteläisessä Australiassa, jossa se on silmälläpidettävä.
Yö
YöllinenHä
HämäräKa
KasvinsyöjäKasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Fo
FolivoreMa
MaanpäällinenVa
Vanhat eläimetKa
Kaivavat eläimetFo
FossoraalinenTy
TylsyysRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Po
PolygynadriaYk
Yksinäiset eläimetDo
DominanssihierarkiaEi
Ei siirtolainenS
alkaaKarvakuonovompatin ruumis on vahva ja hyvin kaivamiseen sopeutunut. Se painaa noin 20–30 kg. Ruumis on lähes metrin pituinen, jalat ovat lyhyet ja voimakkaat. Häntä on pieni ja usein eläimen tuuhean karvan peittämä.
Karvakuonovompatti on kasvinsyöjä. Se syö pääosin tuoretta ruohoa ja heinäkasveja. Kuivien kausien aikana se joutuu turvautumaan pienten pensaiden lehtiin ja varsiin sekä joissakin tapauksissa myös juuriin.
Karvakuonovompatit kaivavat laajoja tunneliverkostoja, joissa saattaa elää yhtä aikaa jopa kymmenen yksilöä. Ne pysyttelevät päivän kuumimman ajan tunneleissaan haihduttaakseen mahdollisimman vähän vettä.
Karvakuonovompatti saa poikasia kerran vuodessa, yleensä syyskuun ja joulukuun välisenä aikana, jos sadeolosuhteet ovat sopivat. Yleensä naaras synnyttää kerralla 1-2 poikasta. Poikaset syntyvät hyvin pienikokoisina, minkä jälkeen ne kehittyvät ja kasvavat emonsa pussissa. Karvakuonovompatit elävät luonnossa keskimäärin 14-vuotiaiksi.