Tonkininnenäapina
Tonkininpystynenäapina tai tonkininnenäapina (Rhinopithecus avunculus) on vanhan maailman häntäapinoihin kuuluva äärimmäisen uhanalainen kädellislaji. Niitä tavataan vain Vietnamin koillisosassa muutamilla metsäalueilla.
Tonkininpystynenäapinat ovat hoikkarakenteisia, ja niiden sormet ja varpaat ovat hoikempia kuin muiden Rhinopithecus-lajien. Turkin selkäpuoli on musta. Kyynärpäät, rinta, hännän alapuoli, raajojen sisäreunat ja osa kasvoista ovat puolestaan kermanvalkoisia. Osa naamasta, erityisesti silmien ja nenän ympäristö, on karvatonta. Iho on puolestaan naamassa hailean sininen. Nenä on muiden suvun lajien tapaan pysty. Kaulassa on oranssia väritystä ja suun ympäristössä mustaa. Koirailla oranssi ja musta väri erottuvat selvemmin. Nuorilla yksilöillä ei ole oranssia aluetta kaulalla, ja selkäpuoli on harmahtava.
Tonkininpystynenäapina on Vietnamin suurikokoisin apinalaji ihmisen jälkeen. Koiraan keskipaino on 13,8 kilogrammaa ja naaraan 18,3 kilogrammaa. Vartalon pituus on 51–65 senttimetriä ja hännän 66–92 senttimetriä.
Tonkininpystynenäapinaa tavataan vain Vietnamin koillisosissa Punaisenjoen itäpuolella. Sen ainoat tunnetut elinalueet ovat Hà Giangin ja Tuyên Quangin maakuntien metsäalueilla. Se asustaa vain trooppisissa ainavihannissa aarniometsissä.
Sen elinympäristöt ovat supistuneet radikaalisti metsäkadon ja metsästyksen takia. Lajia pidetäänkin äärimmäisen uhanalaisena, ja vuonna 2020 julkaistun arvion mukaan niitä elää vain 80–100 sukukypsää yksilöä.
Tonkininpystynenäapinalla on ilmeisesti valikoivat ruokatottumukset, mutta sen tiedetään syövän 52 kasvilajia. Se syö lehtiä, raakoja ja kypsiä hedelmiä, kukkia sekä siemeniä. Laji on päiväaktiivinen ja elää pääosin puissa. Ne myös nukkuvat puissa tai jyrkkien vuorten rinteillä.
Tonkininpystynenäapinat elävät yhden koiraan ja usean naaraan noin 12–15 yksilön ryhmissä, joiden alue on noin 500 hehtaarin laajuinen. Syntymäryhmistänsä lähteneet koiraat elävät puolestaan pienemmissä yksiköissä, joissa on 1–2 aikuista ja 2–3 keskenkasvuista urosta. Toisinaan yhden koiraan johtamat ryhmät saattavat elää yhdessä keskenään. Syytä tällaiselle yhteiselolle ei ole tiedossa.
