Mustakakadu (Zanda funereus) on suurikokoinen, tumma australialainen kakadu.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
Kaikkiruokaiset eläimetKaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Se
SeurakuntaNo
NomadiOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Ar
ArboreaalinenYk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetPa
ParveiluKo
Korkeussuuntainen muuttajaY
alkaaMustakakadu on noin 67 cm pitkä ja painaa 750–900 grammaa. Se on yleisväriltään mustanruskea, ja varsinkin alapuolen höyhenten reunukset ovat kellertävät. Poskessa on kellertävä laikku ja mustassa pyrstössä on keltainen tai valkoinen kuvio. Se nostaa toisinaan päälaenhöyhenensä töyhdöksi. Nokka on tummanharmaa, iiris tummanruskea ja koivet ruskeat. Naaraan poskilaikku on kirkkaampi ja nokka on luunvärinen. Nuoret linnut muistuttavat naarasta. Mustakakadut ovat vilkkaita ja äänekkäitä. Niiden lentoääni on lajityypillinen kova huuto "kii-ou", varoitusääni karhea kirkaisu. Mustakakadut voivat elää vankeudessa 50-vuotiaiksi.
Mustakakadujen ruokailulento on rauhallista lepattelua. Muuttomatkoillaan ne lentävät hyvin korkealla ja pitävät yhteyttä toisiinsa jatkuvalla huutelulla.
Mustakakadua tavataan Kaakkois-Australiassa. Sen elinympäristön laajuus on 100 000–1 000 000 neliökilometriä ja sen populaation koko on yli 20 000 yksilöä. Laji on jaettu eli "splitattu", ja entinen alalaji baudini on erotettu omaksi lajiksi lyhytnokkakakadu (Zanda latirostris). Mustakakadu elää Australian kaakkoisosassa Queenslandin keskiosista aina Kengurusaarelle ja Eyren niemimaalle sekä Tasmaniassa ja Bassinsalmen suurimmilla saarilla.
Mustakakadut asuvat enimmäkseen vain tuoreissa ja vetisissä metsissä, käyden harvinaiseksi kuivilla alueilla.
Mustakakadut syövät siemeniä, pähkinöitä, marjoja, hedelmiä, kukkia sekä hyönteisiä ja niiden toukkia. Paikoin ne ovat puutarhurien riesana syömällä omenista siemenet. Metsänviljelyalueilla ne syövät radiatamännyn (Pinus radiata) siemeniä aiheuttaen suuria taloudellisia menetyksiä.
Mustakakaduparvi ruokailee puun latvustossa hyvin huomaamattomasti. Yksi tai kaksi lintua on vartiossa, ja vaaran havaittuaan ne varoittavat kirkumalla, jolloin koko parvi lennähtää pois.
Mustakakadun pesä on syvässä puunkolossa, tavallisesti eukalyptuksessa. Naaras munii yhden tai kaksi munaa ja hautoo niitä noin kuukauden. Muna on kooltaan 50 mm x 34,7 mm. Koiras ruokkii hautovaa naarasta kolme-neljä kertaa päivässä. Jos naaras munii kaksi munaa, se munii toisen munan 4–7 päivää ensimmäisen jälkeen. Toinen muna jää usein kuoriutumatta, tai jos se kuoriutuu, jää poikanen yleensä pieneksi ja kuolee pian. Pesäpoikasaika on 12–13 viikkoa. Molemmat emot ruokkivat poikasia aikaisin aamulla ja toistamiseen myöhään iltapäivällä. Poikasia ruokitaan vielä pesästä lähdön jälkeen noin neljän kuukauden ajan.