Jääpingviini (Pygoscelis adeliae) on keisaripingviinin ohella toinen Etelämantereella elävistä pingviinilajeista.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ni
NilviäissyöjäKa
KalansyöjätPu
PuolivesieläimetLe
Lentokyvytön lintuVa
Vanhat eläimetLu
LuonnonvarainenMa
MaanpäällinenSe
SeurakuntaOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Pe
PetoeläimetSaalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita. Saa...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
Si
SiirtomaaYhdyskunta tarkoittaa biologiassa läheisesti yhdessä elävien saman lajin edustajien muodostamaa ryhmää. Ryhmän jäsenten välisellä yhteisty...
Er
Erittäin sosiaalinenMi
MigraatioA
alkaaJääpingviinin ruumis on mustavalkoinen, sillä on evämäiset siivet ja pyöreähkö pää. Nokka on väriltään tummanpunainen, mutta sitä peittävät osaksi höyhenet.
Pituus: 46–71 cm Paino: 4–5,5 kg
Jääpingviini elää lähinnä Etelämantereen ja subantarktisen vyöhykkeen ahtojääalueella. Se pesii Antarktiksen ja sen syrjäisten lähisaarten kalliorannoilla, mutta siirtyy pesimäkauden jälkeen pohjoisemmaksi.
Rannikkoseudut ja jääpeitteiset alueet.
Jääpingviinit saalistavat usein parvina ja voivat siirtyä antoisille vesille kilometrien päähän yhdyskunnastaan. Ne pyydystävät etenkin krillejä ja löytävät näitä pikkuäyriäisiä usein ahtojäiden lähivesiltä. Jääpingviini pystyy tavoittamaan myös nopealiikkeisiä mereneläviä, kuten kaloja ja mustekaloja. Tarvittaessa se sukeltaa 20 metrin syvyyteen ja kykenee kirimään vauhtiaan entisestään.
Makean veden puute ei tuota pingviinille ongelmia, sillä linnun munuaiset ja sierainten alla sijaitsevat erityisrauhaset poistavat ravinnon mukana tulleen ylimääräisen suolan. Janoisten yksilöiden on kuitenkin nähty syövän silloin tällöin lunta. Ne ovat lähinnä olleet maissa pesimässä olleita lintuja, jotka eivät ole päässeet merelle syömään.
Naaras munii 2 munaa, joita se hautoo 30–43 vuorokautta.