Andienkondori (Vultur gryphus) on maailman kookkaimpia lentotaitoisia lintuja. Se elää vankeudessa ainakin 60-vuotiaaksi. Se on Chilen, Kolumbian, Bolivian ja Ecuadorin kansallislintu.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ra
RaadonsyöjäRaadonsyöjä, myös haaskansyöjä tai haaskaeläin, on eläin, joka syö jo valmiiksi kuolleita eläimiä eli raatoja. Raadonsyöjillä on tärke...
Ar
ArboreaalinenMa
MaanpäällinenPe
PetoeläimetSaalistus eli predaatio on ekologinen vuorovaikutussuhde, jossa eliö, saalistaja, käyttää ravinnokseen toisia eläviä eliöitä, saaliita. Saa...
Va
Vanhat eläimetRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Se
SeurakuntaOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Le
Leijailevat linnutLi
Liitävät eläimetLiitäminen on lentämistä käyttämättä omaa voimanlähdettä. Esimerkiksi liidokki voi lentää pitkiäkin matkoja.Lentolaitteen liitäessä t...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetDo
DominanssihierarkiaKo
Korkeussuuntainen muuttajaA
alkaaTäysikasvuisen andienkondorin pituus on suunnilleen 1–1,3 m ja siipien kärkiväli on jopa yli 3 m. Linnun paino on 11–15 kg. Andienkondorin höyhenväritys on pääosin tumma, mutta sen siivissä on valkoiset laikut. Lajin kaula on höyhenetön, mutta koirailla on päässään heltat. Andienkondorilla on koukkunokka.
Andienkondoreita tapaa nykyään Andien yllä Perussa tai Itä-Kolumbiassa. Joitakin kondoreita asustaa myös Pohjois-Kolumbiassa ja -Venezuelassa sekä Patagoniassa Etelä-Argentiinassa ja Chilessä.
Vuoristot, aavikot ja puoliaavikot, ruohostot ja rannikkoalueet. Andienkondori kestää suuria ilmanpaineen vaihteluja ja pystyy jopa 6000 metrin korkeudesta laskeutumaan nopeasti muutaman sadan metrin korkeudelle.
Andienkondori on enimmäkseen raadonsyöjä, mutta ne syövät myös linnunmunia ja voivat joskus tappaa elävän saaliin.
Andienkondori ei rakenna pesää. Naaras munii kallionpahdalle tai -ulkonemalle 1–2 munaa ja hautoo niitä 54–58 vuorokautta. Emot ruokkivat poikasiaan pesään puolen vuoden ajan. Ruokinta ja muu huolenpito jatkuu vielä toiset puoli vuotta poikasen jo jätettyä pesän. Jälkeläisen kasvattamisen kestäessä näin kauan andienkondori pesii vain joka toinen vuosi. Andienkondorit tulevat sukukypsiksi 5–7-vuotiaana. Ne ovat yksiavioisia.