Mongoliankirvinen (Anthus godlewskii) on västäräkkien heimoon kuuluva varpuslintu. Lajin nimesi Władysław Taczanowski vuonna 1876.
Hyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Mi
MigraatioB
alkaaLinnun pituus on 15½–17 cm ja paino 25–29 g. Ulkonäöltään se muistuttaa suuresti isokirvistä ollen kuitenkin hieman pienempi ja lyhytpyrstöisempi. Myös koivet ovat hieman lyhyemmät, samoin takavarpaan kynsi. Selkäpuolella on enemmän tummaa viirutusta ja alapuoli tavallisesti ruskehtavampi kuin isokirvisellä. Myös muita vähäisiä värieroja on. Äänet muistuttavat sekä iso- että nummikirvisen ääniä. Koiras laulaa laululennossa. Sukupuolet ovat saman värisiä.
Vanhoilla linnuilla on täydellinen sulkasato kesällä, nuorilla osittainen.
Lisääntymisalue on Keski-Aasiassa Etelä-Siperiasta Mongoliaan, Mantšuriaan ja Tiibetiin. Se on muuttolintu, joka talvehtii Intiassa ja Sri Lankalla. Syysmuutolla laji harhautuu toisinaan Eurooppaan saakka, ja se on tavattu Suomessa ainakin 16 kertaa, ensimmäisen kerran 10. lokakuuta 1974 Lemlandin Lågskärillä ja viimeksi 13.–27. marraskuuta 2005 Lumijoella.
Mongoliankirvisen elinympäristöä ovat avomaat: kuivat, kivikkoiset arot ja vuorenrinteet.
Mongoliankirvinen ruokailee maassa syöden pääasiassa hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia sekä siemeniä.
Linnun pesä on maassa ja munia on 3–5. Naaras hautoo 12–14 päivää.
