Sarvijäärät
13 lajit
Sarvijäärät eli hapsenkakkiaiset (Cerambycidae) ovat kovakuoriaisheimo. Suomessa on tavattu yli 80 sarvijäärälajia.
Ryhmän kovakuoriaiset ovat usein suurikokoisia ja niiden tuntosarvet ovat pitkät, joillakin lajeilla huomattavasti pitemmät kuin niiden ruumis. Useimpien sarvijäärälajien toukat elävät puussa, mutta jotkut harvat myös ruohovartisissa kasveissa. Monet sarvijäärälajit ovat taloudellisesti merkittäviä puun tuholaisia. Suomessa jokseenkin yleinen laji suutari (Monochamus sutor) on aiheuttanut vaurioita niin kuusi- kuin mäntypuuhun. Paikoittain Euroopassa tavattu merkittävä puurakennusten tuholaislaji, tupajäärä (Hylotrupes bajulus), esiintyy Suomessa vain Ahvenanmaan saaristossa. Monista sarvijääristä poiketen, eräät käyvät myös kukissa, kuten ulkonäöltään ampiaisia jäljittelevä aitojäärä (Clytus arietis). Yleisimpiä kukissa vierailevia sarvijääriä ovat sukuja Leptura ja Anoplodera edustavat kukkajäärät, jotka ovat ruumiinmuodoltaan yleensä hoikempia kuin suurin osa muista sarvijääristä.
Heimo käsittää noin 27 000 lajia. Yksi maailman suurimmista ja painavimmista kovakuoriaisista on jopa 20 cm pitkä Prioninae-alaheimoon kuuluva titaanijäärä (Titanus giganteus), joka elää Amazonasin sademetsien lahopuissa, Etelä-Amerikassa.
Suomessa tavattavat sarvijäärät jakautuvat kuuteen alaheimoon: Prioninae, Spondylidinae, Aseminae, Lepturinae, Cerambycinae ja Lamiinae. Suomessa elää vakinaisesti n. 80 eri sarvijäärälajia, sisältäen mm. papintappajan ja sarvijaakon.
Sarvijäärät eli hapsenkakkiaiset (Cerambycidae) ovat kovakuoriaisheimo. Suomessa on tavattu yli 80 sarvijäärälajia.
Ryhmän kovakuoriaiset ovat usein suurikokoisia ja niiden tuntosarvet ovat pitkät, joillakin lajeilla huomattavasti pitemmät kuin niiden ruumis. Useimpien sarvijäärälajien toukat elävät puussa, mutta jotkut harvat myös ruohovartisissa kasveissa. Monet sarvijäärälajit ovat taloudellisesti merkittäviä puun tuholaisia. Suomessa jokseenkin yleinen laji suutari (Monochamus sutor) on aiheuttanut vaurioita niin kuusi- kuin mäntypuuhun. Paikoittain Euroopassa tavattu merkittävä puurakennusten tuholaislaji, tupajäärä (Hylotrupes bajulus), esiintyy Suomessa vain Ahvenanmaan saaristossa. Monista sarvijääristä poiketen, eräät käyvät myös kukissa, kuten ulkonäöltään ampiaisia jäljittelevä aitojäärä (Clytus arietis). Yleisimpiä kukissa vierailevia sarvijääriä ovat sukuja Leptura ja Anoplodera edustavat kukkajäärät, jotka ovat ruumiinmuodoltaan yleensä hoikempia kuin suurin osa muista sarvijääristä.
Heimo käsittää noin 27 000 lajia. Yksi maailman suurimmista ja painavimmista kovakuoriaisista on jopa 20 cm pitkä Prioninae-alaheimoon kuuluva titaanijäärä (Titanus giganteus), joka elää Amazonasin sademetsien lahopuissa, Etelä-Amerikassa.
Suomessa tavattavat sarvijäärät jakautuvat kuuteen alaheimoon: Prioninae, Spondylidinae, Aseminae, Lepturinae, Cerambycinae ja Lamiinae. Suomessa elää vakinaisesti n. 80 eri sarvijäärälajia, sisältäen mm. papintappajan ja sarvijaakon.
