Kymmenjalkaiset
130 lajit
Kymmenjalkaiset (myös kymmenjalkaiset ravut) (Decapoda) on suurin kuoriäyriäisten lahkoista. Siihen kuuluvat useimmat suurikokoiset äyriäiset ja se sisältää lähes kaikki ravinnoksi hyödynnettävät äyriäislajit; monet ravut, hummerit ja langustit ovat kulinaarisia herkkuja. Katkaravuilla taas on suuri taloudellinen merkitys perusravintona.
Kymmenjalkaisten nimi viittaa kävelyraajojen lukumäärään, joita on keskiruumiissa viisi paria. Pareista etumainen muodostaa usein suuret sakset. Näiden edessä on vielä kolme paria suuosiksi muodostuneita leukaraajoja. Takaruumiin raajat (pleopodit) taas toimivat uintieliminä tai munien kantolaitteena. Viimeisten jaokkeiden raajat, uropodit, muodostavat pyrstön päättökilven (telson) kanssa pyrstöviuhkan.Kymmenjalkaisten silmät ovat varrelliset. Lajien koko vaihtelee suurimmasta niveljalkaisesta jättiläistaskuravusta, jonka saksien väli on lähes neljä metriä, muutamien millien kokoisiin lajeihin.
Kymmenjalkaisia tunnetaan yli 14 700 nykyisin elävää lajia.
Kymmenjalkaiset (myös kymmenjalkaiset ravut) (Decapoda) on suurin kuoriäyriäisten lahkoista. Siihen kuuluvat useimmat suurikokoiset äyriäiset ja se sisältää lähes kaikki ravinnoksi hyödynnettävät äyriäislajit; monet ravut, hummerit ja langustit ovat kulinaarisia herkkuja. Katkaravuilla taas on suuri taloudellinen merkitys perusravintona.
Kymmenjalkaisten nimi viittaa kävelyraajojen lukumäärään, joita on keskiruumiissa viisi paria. Pareista etumainen muodostaa usein suuret sakset. Näiden edessä on vielä kolme paria suuosiksi muodostuneita leukaraajoja. Takaruumiin raajat (pleopodit) taas toimivat uintieliminä tai munien kantolaitteena. Viimeisten jaokkeiden raajat, uropodit, muodostavat pyrstön päättökilven (telson) kanssa pyrstöviuhkan.Kymmenjalkaisten silmät ovat varrelliset. Lajien koko vaihtelee suurimmasta niveljalkaisesta jättiläistaskuravusta, jonka saksien väli on lähes neljä metriä, muutamien millien kokoisiin lajeihin.
Kymmenjalkaisia tunnetaan yli 14 700 nykyisin elävää lajia.
